Vertailussa luomutuotanto

Sunnuntai 3.3.2013 klo 19:17 - Sauli Solhagen

Aiemmin Savoy-ravintolan keittiömestarina toiminut Jaakko Nuutila ei pelkästään taida ruoanlaittoa vaan myös tietää elintarvikkeista pian tohtorin arvon edestä. Nuuttila kertoi monitieteisestä luomuelintarvikkeisiin liittyvästä tutkimuksestaan lauantaina Oodi-kahvilan täydelle yleisölle.

Tutkimuksen ajatuksena oli selvittää jaakkonuutila.jpgmiten tieteellisen tutkimuksen avulla voidaan verrata luomua ja muulla tavoin tuotettuja elintarvikkeita. Nuutila poimi eurooppalaisten kuluttajien vastauksista viisi luonnehdintaa, jotka useimmin liitetään luomutuotantoon tai luomuelintarvikkeisiin ja perehtyi näitä koskevaan tutkimustietoon. Nuutila pyrkii kirjoittamisellaan tavoittamaan laajempaakin yleisöä kuin tiedeyhteisön ja vastaväittäjänsä. Valtaosa julkisuudessa käytävää keskustelua kun perustuu jyrkkiin puolesta tai vastaan tyyppisiin mielipide-eroihin.

Luomutuotannon ja muiden tuotantotapojen olennaisin ero on luomutuotannon sertifiointi. Se tarkoittaa, että luomuksi voidaan kutsua vain sellaista tuotantoa, joka täyttää viranomaisten vaatimukset. Tyypillistä sille on, että ravinteet kiertävät pienellä alueella eli että paikalla syntynyt lanta levitetään ravinteeksi suoraan pellolle eikä rahdata keinolannoitteita maailman ääristä. Luomutuotannossa ei myöskään sallita lisäaineiden käyttöä. Luomutuotanto lisää niinikään eläinten hyvinvointia. Ne saavat olla yhdessä lajikumppaneidensa kanssa ilman että niitä on kytketty kiinni. Lisäksi eläimillä on 1,5-kertainen liikkumatila tavanomaiseen verrattuna.

Eurooppalaisten kuluttajien käsityksissä luomutuotantoon liittyy tärkeimpänä sen turvallisuus. Vielä nykyisinkään ei tiedetä kovin paljoa elintarvikkeiden sisältämien lisäaineiden, hormonien ja antibioottien vaikutuksista ihmisiin, mutta silti niiden käyttö on monissa maissa sallittua. Esimerkiksi luomuperunasta löytyy noin 40% vähemmän nitraattia kuin tehotuotetusta lajitoverista.

Kuluttajien mielestä luomuruoka on myös hyvänmakuista. Tieteellisin menetelmin on kuitenkin hankala osoittaa makuihin liittyviä eroja. Koeolosuhteissa on todettu rottien maistelevan mieluummin luomua, mutta samalla voidaan kysyä vaistoaako viisas rotta ehkä sittenkin vain lisäaineiden myrkyllisyyden. Luomuvihannesten ja esimerkiksi luomumansikan kuiva-ainepitoisuus on suurempi kuin vastaavien tehotuotettujen, joten näiden avulla voimme ensi kesänä omakohtaisesti ryhtyä tutkimaan asiaa.

Ekologisuutta pidetään myös tärkeänä, mutta tieteessä ei sitäkään ole aivan yksinkertaista osoittaa. Tiedetään kuitenkin esimerkiksi, että kiertoviljelyssä maaperä ei köyhdy keinolannoitteiden vuoksi ja luonnon monimuotoisuus on turvatumpi.

Odotamme ruoalta myös terveellisyyttä. Yleensä terveellisyyden nähdään koostuvan ravintoarvoista ja turvallisuudesta. Luomusta löytyy ainakin enemmän flavonoideja ja antioksidantteja eikä tarvitse pelätä syövänsä huomaamattaan tuntemattomia lisäaineita.

Viidenneksi tärkeimmäksi kuluttajat arvioivat eettisyyden. Selkeimmin tämä nähdään eläinten yleisenä hyvinvoinnin huomioonottamisena. Tuotantoeläimet saavat yleensä riittävästi raitista ilmaa ja saattavat päästä ulkosalle kesällä. Sisällä jatkuvasti pidetyt eläimet saavat keuhkosairauksia ja jäävät vaille monia heille kuuluvia luontaisia elämänsisältöjä. Yleensäkin eläinten stressiä pyritään vähentämään niiden elinaikana sekä teurastuksen lähestyessä. Kaikkia maajusseja ei tule kuitenkaan syyllistää, sillä ratkaisevaa on jokaisen tilanhoitajan oma vastuu ja huolenpidon taso.

Luomun tulevaisuus on vielä melko avoin. Jos kuluttajat haluavat, säilyy luomutuotanto ja ehkä kasvattaa osuutta nykyiseen nähden. Kysynnän ollessa riittävän suurta tulevat suuret toimijat luultavasti valtaamaan markkinat. Yhtenä kehityskuvana voidaan jopa nähdä luomun ottavan peruselintarvikkeen roolin ja tehotuotettu, jos ei täysin häviä, jää jonkinlaisen roskaruoan asemaan. Kuluttajien korkealle arvostama kotimaisuus ropisee pitkällä juoksulla luultavasti kuitenkin luomun laariin, vaikka pelkkä kotimaisuus ei tee ruoasta luomua.

Tilaisuuden päätteeksi Oodin puheenjohtaja Kristiina Mustakallio kysyi yleisöltä, kuinka moni heistä suhtautuu positiivisesti luomuun. Tuskin yhtään kättä jäi nostamatta salintäydeltä yleisöltä.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: luomu, Jaakko Nuutila, elintarvike, turvallisuus, ruoka, terveellisyys, eettisyys, maku

Terveisiä eduskunnasta - Kari Tolvanen kevätkokouksen vieraana

Tiistai 3.4.2012 klo 15:23 - Anna-Leena Solhagen

Oodin kevätkokouksessa 27.3.2012 kuultiin katsaus ajankohtaisiin aiheisiin. Kansanedustaja Kari Tolvanen kertoi kehysriihen kuulumisia. Leikkaukset, verokorotukset ja säästötoimet eivät ole mukavia kenellekään, mutta vielä ankeampi on ajatus yhä enemmän velkaantuvan yhteiskunnan jättämisestä jälkipolville.

Syrjäytymisen ehkäisy on erittäin tärkeä ja ajankohtainen aihe. Uhka menetetyistä sukupolvista on todellinen ja siihen liittyvät toimenpiteet tulevat todella tarpeeseen. Tolvanen jos joku, tietää mistä puhuu. Vuosikymmenten kokemus poliisitoimessa antaa sanoille niille kuuluvaa vakuuttavuutta.

Tolvanen on tyytyväinen poliisitoimen saamaan lisärahoitukseen. Nyt opinnoistaan valmistuvat nuoret poliisit pystytään työllistämään. Tolvanen kertoo usean kansanedustajan todenneen poliisitoimen olevan eräs kehysriihen voittajista – hänen mielestään voittaja on kuitenkin Suomen kansa. Poliisihan turvaa kansalaisten elämää.

Viime päivien kuuma puheenaihe on ollut työturvallisuus ja siihen oleellisesti liittyvä työpaikkakiusaaminen. Nykylainsäädännön mukaan työturvallisuusrikoksen vanhentumisaika on kaksi vuotta. Se on erittäin lyhyt aika ja Tolvanen onkin tehnyt lakialoitteen työturvallisuusrikoksen vanhentumisajan pidentämisestä viiteen vuoteen. Myös enimmäisrangaistus nousisi ehdotuksen mukaan nykyisestä sakkorangaistuksesta ja maksimissaan vuoden vankeudesta kahteen vuoteen vankeutta.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Tolvanen, kehysriihi, syrjäytyminen, poliisi, työturvallisuus, lakialoite

Turvallisuus on kaikkien oikeus - ikään katsomatta

Sunnuntai 18.3.2012 klo 20:37 - Anna-Leena Solhagen

Helsingin kaupunginsyyttäjän virasta eläkkeelle jäänyt, kaikkien tuntema ja takuuvarma alansa asiantuntija Ritva Santavuori luennoi Oodi-kahvilassa 17. maaliskuuta 2012. Päivän teemana oli vanhuspolitiikka ja turvallisuus.

ritva_kristiina.jpgEnsimmäiseksi Santavuori toi esiin yksinäisyyden ongelman eräänä turvattomuuden syynä. Itsekin aktiivisena oodilaisena hän korosti Oodi-kahvilan merkitystä yhdistävänä ja turvallisuutta lisäävänä tekijänä. Paikkana mihin tulla, tuntea huolenpitoa ja tavata ystäviä.

Vanhuksiin kohdistuvista rikoksista ryöstöt nousevat tilastollisesti merkittäviksi. Vaara vaanii raha-automaateilla ja kauppojen kassoilla – sivullinen voi paha mielessä seurata toimiasi kotiovelle saakka. Santavuori muistuttaa, että rahaa ja kortteja käsitellessään ei koskaan voi olla liian varovainen. Pankki ei välttämättä korvaa vahinkoja, jos voidaan päätellä uhrin itse huolimattomuudellaan edesauttaneen vahinkoa.

Turvallisuuteen liittyvissä asioissa kannattaa olla oma-aloitteinen ja vaatia parannuksia laiminlyönteihin. Hiekoittamattomiin pihoihin ja teihin ei tarvitse tyytyä. Opastusta ja ohjausta tulee pyytää vaikkapa tietokoneen käyttöön.

Valmistelussa olevaan vanhuspalvelulakiin on ladattu suuria odotuksia. Santavuoren mukaan hurskaisiin ideoihin ja lupauksiin ei kannata liikaa tuudittautua. Sosiaalipuolen lainsäädäntö sisältää liian usein porsaanreikiä ja suosituksia, joiden täyttämättä jättämisestä ei lankea seuraamuksia. Santavuori ottaa positiiviseksi esimerkiksi neuvolatoiminnan, jonka kaltaista huolenpitoa tarvittaisiin myös vanhenevan ikäpolven tarpeisiin.

Lakivalmistelu kirvoittaa mielipiteitä ja herättää keskustelua. Keskustelun kautta vaikutetaan asenteisiin ja arvoihin – ikäihmiset saavat ansaitsemaansa arvostusta yhteiskunnan jäseninä.

Kristiina Mustakallio muistutti vielä kaikkien yli 75-vuotiaiden lakisääteisestä oikeudesta palvelutarvearviointiin. Espoossa arviota voi pyytää keskitetyn kotihoidonpalveluista (puhelin 09 8163 3333). Myös Raili Hilakari muistutti kuntatilanteen muuttumisesta lähiaikoina, kun puolet henkilöstöstä eläköityy vuoteen 2020 mennessä. Kannattaa tiedustella erilaisia palveluja, vaikkkei se vielä olisikaan ajankohtaista. Tällöin kunnat pystyvät paremmin varautumaan palvelutarpeeseen niin henkilöstömäärän kuin palveluvalikoiman osalta.

ritvas_yleiso.jpg

Kuvat: Raila Rautiainen

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Santavuori, turvallisuus, vanhuspalvelulaki,