Tutkimustietoa eläkeläisten toimintakyvystä

Sunnuntai 21.4.2013 klo 20:27 - Anna-Leena Solhagen

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kehittämispäällikkö Kaarina Wilskman kertoi oodilaisille hyviä uutisia eläkeläisten toimintakyvystä. THL:n maanlaajuiseen,  eläkeikäisen väestön toimintakykyä kartoittaneeseen tutkimukseen vuonna 2011 osallistui lähes kaarinawilskman.jpg2500 henkilöä. Tutkimustulosten luotettavuutta tukee peräti 72 prosentin vastausprosentti. Eläkeläisten terveyttä on seurattu joka toinen vuosi toistettavilla tutkimuksilla vuodesta 1985 alkaen.

Tutkimuksen keskeiset osa-alueet käsittelivät eläkeikäisten terveyttä ja toimintakykyä, elintapoja, turvattomuuden kokemusta, apuvälineiden ja palvelujen käyttöä sekä yleistä avuntarvetta. Kokonaisarviossa miehistä yli puolet ja naisista lähes puolet koki toimintakykynsä melko hyväksi.

Ruokailutottumuksilla on väliä

Verenpainetaudista raportoineiden naisten osuus on tutkimuksen mukaan kasvanut. Sydämen vajaatoiminta puolestaan on vähentynyt kuten myös miesten sepelvaltimotauti. Rasitusrintakipu ja huimaus on molempien sukupuolten osalta vähentynyt. Lääkärin toteaman masennuksen mainitsi vajaa kymmenen prosenttia vastanneista.

Ruokatottumukset ovat parantuneet pitkällä aikavälillä. Voin käyttö on vähentynyt ja kasviöljyjen käyttö on lisääntynyt. Rasvattoman maidon, kasvisten, hedelmien ja marjojen käyttö on lisääntynyt. Tutkimus myös tukee väitettä terveellisten elintapojen toteutumisesta hyvätuloisten ja korkeammin koulutettujen piirissä. Wilskman totesikin haasteeksi sen miten kaikkien väestöryhmien tottumuksiin pystyttäisiin vaikuttamaan.

Arjen halvaannuttajia

Toimintakyky on parantunut kaikissa tutkimukseen osallistuneissa ikäryhmissä. Huomattavaa on, että yli 74-vuotiaden ryhmässä naiset mieltävät toimintakykynsä miehiä heikommaksi. Sanomalehden lukeminen sujuu vaikeuksitta yli 80%:lla tutkituista. Usean henkilön samanaikaista keskustelua pystyi vaikeuksitta kuuntelemaan kolme neljäsosaa tutkimukseen osallistuneista.

Tutkituista vajaa viidesosa ei selvinnyt omatoimisesti pankkiautomaatin käytöstä. Keveät kotityöt ja jopa varpaankynsien leikkaaminen tuotti vaikeuksia useille tutkimukseen osallistuneista.  Wilskmanin mukaan toimintakyvyn todettiin olevan keskimääräistä parempi enemmän koulutettujen piirissä.

Turvattomuuden tunne on vähentynyt. Uhkana koettiin eläketulojen niukkuus, muistin heikkeneminen sekä toisten auttamisen armoille tai laitoshoitoon joutuminen.

Tupakointi on tutkimuksen mukaan vähentynyt. Yleisintä se on naimattomien ja eronneiden miesten ryhmässä.  Alkoholin käyttö on lisääntynyt merkittäväsi alle 70–vuotiaiden miesten ryhmässä. Vähintään kerran viikossa alkoholia käyttävien osuus on selvästi kasvussa. Lääkkeiden ja alkoholin yhteisvaikutusta ei ole tutkittu riittävästi. Kahvilan vieraana ollut tohtori Eero Akaan-Penttilä kehottikin jokaista avoimesti kysymään omalta hoitavalta lääkäriltään lääkkeiden ja alkoholin yhteisvaikutuksesta.

- Vähemmän kerralla, laimeampia juomia ja lisää raittiita päiviä viikkoon, kehotti Kaarina Wilskman. - Kannattaa myös välttää paikkoja, joissa juodaan runsaasti. Jos tuntuu, että tilanteessa on vaaranmerkit, kannattaa myös pitää kirjaa omasta alkoholinkäytöstään eikä ainakaan ostaa juomia kotiin, muistutti Wilskman.

Sielun ja ruumiin ravintoa

Liikkumisen ja liikunnan harrastamisen vähentyminen yllättää. Kuitenkin kuntonsa hyväksi tai melko hyväksi kokeneiden määrä on tutkimuksen mukaan kasvanut. Tasapainoa ylläpitävä liikunta on tärkeintä ennaltaehkäisyä iän myötä lisääntyviin kaatumistapaturmiin. Vesiliikunta on myös erittäin suositeltavaa nivelystävällisyytensä ja lihasvoimia kasvattavan ominaisuutensa vuoksi.

Harrastuksista suosituimpia ovat mökkeily, kyläily ja matkailu. Miehet metsästävät ja kalastavat. Naiset suuntaavat enemmän kulttuurimaailmaan teatterin, konserttien ja elokuvien pariin.

Tutkimuksen tulosten perusteella kehittämispäällikkö Wilksman totesi meidän espoolaisten olevan onnekkaita. Asiat ovat keskimäärin hyvin ja väestö valveutunutta. Tohtori Akaan-Penttilä mainitsi lopuksi ajatuksia herättävän kysymyksen siitä, miksi koskaan ei tutkita ilkeiden ja kateellisten kanssaihmisten vaikutusta sairauksiin ja pahoinvointiin – seikka, jossa varmasti riittäisi mielenkiintoisia ja merkittäviä havaintoja.

Linkki tutkimukseen http://www.thl.fi/fi_FI/web/fi/tutkimus/hankkeet/evtk

Palveluvaaka on THL:n portaali, jossa voi arvioida ja vertailla sosiaali- ja terveysalan palveluja paikkakunnittain. Sieltä löytyy myös paljon erilaisia kuntakohtaisia tilastoja. Linkki sivustolle 

http://www.palveluvaaka.fi/web/guest/

kahvila5_20042013.jpg

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: terveys, toimintakyky, hyvinovinti, eläkeläinen, tutkimus, Kaarina Wilksman, THL

Aamujumpalla päivälle hyvä alku

Sunnuntai 4.3.2012 klo 12:21 - Anna-Leena Solhagen

Lauantaina 3. maaliskuuta Oodissa kuultiin painavaa asiaa omaehtoisesta kuntoutuksesta ja sen merkityksestä hyvinvointiin. Lukuisissa kuntoutus- ja hyvinvointihankkeissa vaikuttanut lehtori, terveydenhuollon maisteri Pirkko Sassi valotti hyvinvoinnin tekijöitä esimerkkien ja käytännön harjoitusten kautta.

Hyvinvointi koostuu fyysisen, psyykkisen, sosiaalisen ja henkisen toimintakyvyn harmoniasta. Jaloillaolo on hyväksi olkoon se sitten ryhmäjumppaa, yhteiskävelyä tai pelkkää hyötyliikuntaa. Suositukseksi riittää tehdä jotain usein, mutta vähän kerralla. Tasaisella tahdilla on suotuisa vaikutus.

Psyykkistä toimintakykyään voi harjoittaa vaikkapa lukemisesta musiikkiin ja sanaristikoihin. Uusien asioiden opiskelu aktivoi aivoja – myös Oodi toimii tärkeänä oppimisympäristönä siinä missä nettisurffailukin. Ruuanlaitosta voi tehdä taidetta, jolla on myös sosiaalinen funktio. Ystävät, perheenjäsenet ja erilaiset verkostot ovat tärkeitä sosiaalisen toimintakyvyn ylläpitäjiä. Sukututkimus ja päiväkirjan pitäminen rakentavat tärkeää siltaa nuoremmille polville.

Henkisen toimintakyvyn ulottuvuus ei rajoitu uskonnollisiin asioihin vaan pikemminkin yleisinhimillisten ihanteiden mukaiseen toimintaan. Sassi korosti toisten ihmisten auttamisen merkitystä molemminpuolisen huolehtimisen nimissä, jolloin kumpikin osapuoli jää ns. saamapuolelle (tähän bloggaaja haluaa lisätä ihmisten lisäksi eläimet ja koko luomakunnan). Vertaistuki ja toisista huolehtiminen on myös oman itsensä hoitamista.

Tärkeä hyvinvoinnin avain on omassa asenteessa. Iloa ja tyytyväisyyttä tulisi löytää arkisista asioissa kuten auringonpaisteesta ja linnunlaulusta.

Luennon lopuksi kuulimme Mirjam Martikaisen hauskan sketsin sekä Leena Lahtisen mukaansatempaavan käkirunon. Helena Paimela kertoi vapaaehtoistyön merkityksestä ja Maire Varhela kuvasi elävästi ”hyvien asioiden eväskoria”, jollaisen me jokainen voimme itsellemme koota.

Pirkko Sassin hyvinvointiohjeita harjoiteltiin käytännössä helpon tuolijumpan avulla. Virkistävän jumpan voi tehdä vaikka useita kertoja päivässä:

  • Istu tukevasti tuolilla
  • Heiluttele käsiä rennosti eteen ja taakse rauhalliseen tahtiin
  • Nostele polvia vuorotellen ylös ja alas
  • Käännä päätä rauhallisesti kasvot oikealle ja vasemmalle
  • Ota käsiin ristiote ja työnnä kädet suoraan eteen mahdollisimman pitkälle
  • Sama ote käsissä, mutta työnnä tällä kertaa suoraan ylöspäin
  • Taivuta päätä hitaasti vuoroin vasenta, vuoroin oikeaa olkaa kohti ja lopuksi vielä eteenpäin  - päätä ei saa taivuttaa taaksepäin!
  • Lopuksi heiluttele käsiä rennosti kuten jumpan alussa

2012_070.jpg

 

Kuva: Raila Rautiainen

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kuntoutus, hyvinvointi, toimintakyky, jumppa, Sassi,