Omaishoito ja vanhuspalvelut Euroopassa. Onko meillä jotain opittavaa?

Keskiviikko 22.1.2014 klo 20:56 - Anna-Leena Solhagen

Vuoden ensimmäisen Oodi-kahvilan vieraana oli europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen, ikääntyvien ja omaishoitajien asioihin perusteellisesti perehtynyt meppimme.

pietikainen4.jpg

Asenneilmapiiri kaipaa ravistelua

Aktiivisen ikääntymisen teemavuotta vietettiin vuonna 2012. Suomessa tietoisuus teemavuodesta jäi alhaiseksi ja sato suhteellisen vaisuksi. Eräänä keskeisenä tavoitteena on ollut osallisuuden lisääminen. – Mitä vanhemmiksi tulemme, sitä erilaisempia olemme, toteaa Sirpa Pietikäinen. Ihmiset ovat erilaisia, tarpeet ja toiveet ovat erilaisia. Siksi kaavoihin kangistunut, vanhakantainen ajattelu vanhuspalvelujen toteutuksessa ei toimi.

Erilaisuus voidaan parhaiten huomioida siten, että ikäihmiset toiveineen otetaan mukaan jo palvelujen suunnitteluvaiheeseen. Heidät voidaan osallistaa palvelujen palapelin kokoamiseen. Samalla voidaan huomioida saavutettavuus mahdollisimman tehokkaasti. - Usein tekniset vempaimet ”tyhmennetään”, että niistä muka saadaan ikäihmisille sopivat yksinkertaistetut versiot. Tällöin todelliset tarpeet jäävät syrjään eikä laite välttämättä palvele ketään. Seniorit tuleekin ottaa mukaan kertomaan tarpeistaan ja toiveistaan, muistuttaa Pietikäinen.

Iän ja kokemuksen tuomaa hiljaista tietoa on myös syytä arvostaa ja ottaa se yhteiseen käyttöön.  Terveyden lisääminen kiinnittämällä huomiota ravinto- ja elintapatottumuksiin auttaa ikäihmistä jaksamaan kotona pidempään.

Ehkä merkittävin tavoite on asenneilmapiirin muuttaminen. Ikäihmisiä tulee arvostaa yksilöinä eikä laumana, joka leimataan iän, sairauden, vamman tai elämäntilanteen perusteella. - Puheet dementikoista, eläkepommeista ja hoivavastuista eivät ole pelkästään ikäviä, vaan myös syrjiviä, huomauttaa Pietikäinen.

Sädekehät nurkkaan!                                                   

Omaishoidon ongelmat ovat hyvin samanlaisia pietikainen1.jpgympäri Eurooppaa. Yhteistä on myös se, että omaishoitajuutta on paljon. Yli 75 prosenttia ikäihmisistä on omaishoidon varassa. Kaikkia ei suinkaan hoideta kellon ympäri, vaan tähän lasketaan myös monin eri tavoin avustettavat ikäihmiset.

Kaiken se kärsii ja kestää –mentaliteetti on syytä unohtaa. Yleistämällä alistaminen ns. velvollisuuden nojalla on syytä lopettaa. - Sanotaan, että rakkaus kuluttaa, lisää Pietikäinen. Jatkuva huolehtiminen omaisen kunnosta ja pärjäämisestä ajaa omaistaan hoitavan loppuun, koska stressi kuluttaa ja pian hoitajasta tulee myös hoidettava.

- Omaishoitaja tarvitsee säännöllisesti omaa aikaa, kuntoutusta ja myös taloudellista tukea, luettelee Pietikäinen. Yksilölliset tarpeet huomioiva, oikeaan aikaan tarjottava ja erilaisista palveluista koostuva tuki auttaa jaksamaan. – Tuen olisi mukailtava elämäntilanteeseen liittyviä tarpeita, korostaa Pietikäinen.

Esimerkkeinä Euroopasta Pietikäinen kertoo belgialaisesta yrityksestä, jossa peruspalvelut voi helposti ostaa palvelusetelien avulla ilman sitoutumista työnantajavelvoitteisiin. Toimintamalli tarjoaa toimivat palvelut kotiin mahdollisimman pitkään. Palveluntarjoaja tarjoaa työtä vaikeasti työllistyville henkilöille ja siten osallistuu yhteiskunnan pyörittämiseen myös työllistävällä tavalla.

eTerveydellä elämästä helpompaa halvemmalla

Mobiili- ja verkkolaitteilla toimivat terveyspalvelut säästävät aikaa ja vaivaa sekä tuovat terveydenhuollon palvelut kotiin. Sovelluksia on jo paljon eikä enää puuttuu kuin tietoja yhdistävät tietokannat ja laitteet. – Vanhemman väestön sairauksien hoidossa ei voida odottaa, koska ikäihmisen kunto ei saa päästä laskemaan. Hoitoon on syytä keskittyä heti, muistuttaa Pietikäinen.

Teknologian avulla jatkuva valvonta ja kohdennettu lääkitys voidaan pitää ajan tasalla. Myös henkilön terveyteen ja sairauteen liittyvä historia löytyy samasta paikasta. Se säästää kustannuksia ja parantaa elämänlaatua. Teknologian avulla jopa sairaala voidaan pitää liikkuvana, kertoo Pietikäinen. - Totuushan on, että ihminen parantuu kotioloissa nopeammin pietikainen2.jpgkuin laitoksissa. Se edellyttää tukea ja apua. Suomessa osataan tietotekniikkaa ja teknologiaa – miksi sitä ei hyödynnettäisi tässä? Suomi voisi olla edelläkävijä tuote- ja sovellustarjonnassa ja löytää siitä uuden taloudellisen menestyksen.

Ruotsissa käytössä oleva malli, jossa raha seuraa asiakasta, olisi varmasti hyvä vaihtoehto myös Suomessa. Valinnanvapaus mahdollistaisi vaihtoehtojen kirjon täysmääräisen käytön ja uusien mahdollisuuksien ilmaantumisen palvelujen palapeliin.

Pietikäinen kertoo esimerkin Hollannista, jossa eri ikäiset ja eri elämäntilanteissa elävät voivat elää lähellä toisiaan. Asumisen malli on hyvä ja inhimillinen. Ikääntyessämme yhteisten asioiden löytäminen voi olla vaikeaa, kun se on usein vaikeaa myös työikäisille. Yksinäisyyden selättäminen ja yhteisöllisyyden löytäminen on avain onnellisempaan ja ehkä myös toimivampaan arkeen.

pietikainen3.jpg

kahvila_pietikainen.jpg

Kuvat: Sauli Solhagen

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Ikääntyminen, omaishoito, Sirpa Pietikäinen, yhteisöllisyys, osallistaminen, teknologia, eTerveys, asennemuutos, ilmapiiri

Tutkimustietoa eläkeläisten toimintakyvystä

Sunnuntai 21.4.2013 klo 20:27 - Anna-Leena Solhagen

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kehittämispäällikkö Kaarina Wilskman kertoi oodilaisille hyviä uutisia eläkeläisten toimintakyvystä. THL:n maanlaajuiseen,  eläkeikäisen väestön toimintakykyä kartoittaneeseen tutkimukseen vuonna 2011 osallistui lähes kaarinawilskman.jpg2500 henkilöä. Tutkimustulosten luotettavuutta tukee peräti 72 prosentin vastausprosentti. Eläkeläisten terveyttä on seurattu joka toinen vuosi toistettavilla tutkimuksilla vuodesta 1985 alkaen.

Tutkimuksen keskeiset osa-alueet käsittelivät eläkeikäisten terveyttä ja toimintakykyä, elintapoja, turvattomuuden kokemusta, apuvälineiden ja palvelujen käyttöä sekä yleistä avuntarvetta. Kokonaisarviossa miehistä yli puolet ja naisista lähes puolet koki toimintakykynsä melko hyväksi.

Ruokailutottumuksilla on väliä

Verenpainetaudista raportoineiden naisten osuus on tutkimuksen mukaan kasvanut. Sydämen vajaatoiminta puolestaan on vähentynyt kuten myös miesten sepelvaltimotauti. Rasitusrintakipu ja huimaus on molempien sukupuolten osalta vähentynyt. Lääkärin toteaman masennuksen mainitsi vajaa kymmenen prosenttia vastanneista.

Ruokatottumukset ovat parantuneet pitkällä aikavälillä. Voin käyttö on vähentynyt ja kasviöljyjen käyttö on lisääntynyt. Rasvattoman maidon, kasvisten, hedelmien ja marjojen käyttö on lisääntynyt. Tutkimus myös tukee väitettä terveellisten elintapojen toteutumisesta hyvätuloisten ja korkeammin koulutettujen piirissä. Wilskman totesikin haasteeksi sen miten kaikkien väestöryhmien tottumuksiin pystyttäisiin vaikuttamaan.

Arjen halvaannuttajia

Toimintakyky on parantunut kaikissa tutkimukseen osallistuneissa ikäryhmissä. Huomattavaa on, että yli 74-vuotiaden ryhmässä naiset mieltävät toimintakykynsä miehiä heikommaksi. Sanomalehden lukeminen sujuu vaikeuksitta yli 80%:lla tutkituista. Usean henkilön samanaikaista keskustelua pystyi vaikeuksitta kuuntelemaan kolme neljäsosaa tutkimukseen osallistuneista.

Tutkituista vajaa viidesosa ei selvinnyt omatoimisesti pankkiautomaatin käytöstä. Keveät kotityöt ja jopa varpaankynsien leikkaaminen tuotti vaikeuksia useille tutkimukseen osallistuneista.  Wilskmanin mukaan toimintakyvyn todettiin olevan keskimääräistä parempi enemmän koulutettujen piirissä.

Turvattomuuden tunne on vähentynyt. Uhkana koettiin eläketulojen niukkuus, muistin heikkeneminen sekä toisten auttamisen armoille tai laitoshoitoon joutuminen.

Tupakointi on tutkimuksen mukaan vähentynyt. Yleisintä se on naimattomien ja eronneiden miesten ryhmässä.  Alkoholin käyttö on lisääntynyt merkittäväsi alle 70–vuotiaiden miesten ryhmässä. Vähintään kerran viikossa alkoholia käyttävien osuus on selvästi kasvussa. Lääkkeiden ja alkoholin yhteisvaikutusta ei ole tutkittu riittävästi. Kahvilan vieraana ollut tohtori Eero Akaan-Penttilä kehottikin jokaista avoimesti kysymään omalta hoitavalta lääkäriltään lääkkeiden ja alkoholin yhteisvaikutuksesta.

- Vähemmän kerralla, laimeampia juomia ja lisää raittiita päiviä viikkoon, kehotti Kaarina Wilskman. - Kannattaa myös välttää paikkoja, joissa juodaan runsaasti. Jos tuntuu, että tilanteessa on vaaranmerkit, kannattaa myös pitää kirjaa omasta alkoholinkäytöstään eikä ainakaan ostaa juomia kotiin, muistutti Wilskman.

Sielun ja ruumiin ravintoa

Liikkumisen ja liikunnan harrastamisen vähentyminen yllättää. Kuitenkin kuntonsa hyväksi tai melko hyväksi kokeneiden määrä on tutkimuksen mukaan kasvanut. Tasapainoa ylläpitävä liikunta on tärkeintä ennaltaehkäisyä iän myötä lisääntyviin kaatumistapaturmiin. Vesiliikunta on myös erittäin suositeltavaa nivelystävällisyytensä ja lihasvoimia kasvattavan ominaisuutensa vuoksi.

Harrastuksista suosituimpia ovat mökkeily, kyläily ja matkailu. Miehet metsästävät ja kalastavat. Naiset suuntaavat enemmän kulttuurimaailmaan teatterin, konserttien ja elokuvien pariin.

Tutkimuksen tulosten perusteella kehittämispäällikkö Wilksman totesi meidän espoolaisten olevan onnekkaita. Asiat ovat keskimäärin hyvin ja väestö valveutunutta. Tohtori Akaan-Penttilä mainitsi lopuksi ajatuksia herättävän kysymyksen siitä, miksi koskaan ei tutkita ilkeiden ja kateellisten kanssaihmisten vaikutusta sairauksiin ja pahoinvointiin – seikka, jossa varmasti riittäisi mielenkiintoisia ja merkittäviä havaintoja.

Linkki tutkimukseen http://www.thl.fi/fi_FI/web/fi/tutkimus/hankkeet/evtk

Palveluvaaka on THL:n portaali, jossa voi arvioida ja vertailla sosiaali- ja terveysalan palveluja paikkakunnittain. Sieltä löytyy myös paljon erilaisia kuntakohtaisia tilastoja. Linkki sivustolle 

http://www.palveluvaaka.fi/web/guest/

kahvila5_20042013.jpg

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: terveys, toimintakyky, hyvinovinti, eläkeläinen, tutkimus, Kaarina Wilksman, THL

Ikä ei tuhoa hampaita

Keskiviikko 10.10.2012 klo 16:00 - Anna-Leena Solhagen


Usein luullaan, että ikä vie hampaat suusta eikä asialle ole mitään tehtävissä. Mieliin on jäänyt aika, jolloin vanhuksilla ei juurikaan ollut omia hampaita. hampaat_270x163.jpgVäite ei kuitenkaan pidä paikkaansa vakuuttaa suun terveyden-hoidosta oodilaisille luennoinut hammaslääketieteen emerita-professori Anja Ainamo.
                                                                                                  Kuva: Anja Ainamo

Hoito on kaiken a ja o

Ainamon mukaan hampaiden säilymiseen vaikuttavat monet tekijät. Tärkeintä on kuitenkin tiedostaa suurimmat riskit ja kiinnittää ajoissa huomiota hammaskaluston päivittäiseen hoitoon. Hampaiden pintaan kiinnittyy erilaisia plakkia muodostavia mikrobeja, joista osa muuttaa suuhun tulevan sokerin hapoksi. Ravinnon koostumus vaikuttaa happohyökkäyksen purevuuteen. Sokeri on yksi, mutta ei kuitenkaan ainoa purukaluston vihollinen. Tupakka ei vaikuta itse hampaaseen, mutta heikentää ikenen verenkiertoa ja siten hampaan kiinnittymistä. Alkoholi puolestaan vaikuttaa verenkierron välityksellä syljen koostumuksen.

Tehokas puhdistaminen onkin paras tapa hoitaa suun terveyttä. Sylki huuhtelee hampaiden pintaa ja jopa hidastaa alkavaa reikiintymistä. Jotkut lääkkeet kuivattavat suuta ja estävät syljen erittymistä, joten tästä on hyvä mainita hoitavalle lääkärille vaihtoehtoisen lääkityksen löytämiseksi.

Pitkälle edennyt ientulehdus aiheuttaa hampaan kiinnityksen heikkenemistä ja hampaan irtoamista. Tulehdus leviää elimistöön verenkierron kautta ja lisää veritulpan riskiä. Ainamon mukaan myös reiätön hampaisto saattaa kätkeä ientulehduksen, joten säännöllinen hammaslääkärin tarkistus on kaikenikäisille erittäin tärkeää. - Hampaiden hoito kannattaa aloittaa ajoissa. On aiheellista varautua myös siihen, että ennen suuria leikkauksia hampaiden terveydentila joudutaan varmistamaan hammaslääkärin antaman todistuksen perusteella, muistuttaa Ainamo.

Fluorista on ajoittain oltu montaa mieltä. Ainamon mukaan hammastahnan sisältämä fluori ei määrältään ole varaksi kenellekään. Fluori vahvistaa kiillettä ja hampaan juurisementtiä, joka tulee esiin ienrajojen noustessa ja paljastaessa aiemmin ikenen suojaamaa hampaan kaulan. Toinen tehokas ja turvallinen aine on xylitol. Hyvä tapa on ottaa xylitol-purukumi aterian päätteeksi.

Ei hammasproteesia yöksi vesilasiin!

Huolellinen puhdistus koskee sekä omia hampaita että hammasproteesia, sillä mikrobit kasvavat myös proteesin pinnalla, tulehduttavat ikenen ja limakalvon. Proteesin päivittäinen puhdistaminen ja laittaminen kuivumaan on erittäin tärkeää. Enää ei proteesia laiteta vesilasiin yöpöydälle. Kuivattaminen tuhoaa haitallisen mikrobikasvuston.

Ainamon mukaan suun hyvään hoitoon riittää huolellinen, päivittäinen puhdistus ja säännöllinen hammaslääkärintarkastus. Välineiksi puolestaan riittävät pehmeä hammasharja, hammastikut ja fluori joko hammastahnassa tai muutoin nautittuna. Ikäihmisen kannattaa ehdottomasti neuvotella hammaslääkärin tai -hoitajan kanssa siitä, mikä välinen on paras. Hammaslanka, hammasväliharja, sähköhammasharja ja suuvesi ovat tehokkaita, mutta eivät suinkaan välttämättömiä välineitä. Huomio siihen mitä syö ja xylitol-purkka suuhun. Sillä pääsee jo pitkällä, opastaa Ainamo.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: terveys, suu, hammas, Ainamo

Onnelliset ihmiset ovat terveempiä

Tiistai 21.2.2012 klo 21:57 - Anna-Leena Solhagen

Onnelliset ihmiset ovat terveempiä

Lepoa, liikuntaa, hyvää ravintoa ja vaalittuja ystävyyssuhteita – niissä on onnellisen elämän salaisuus. Näin kiteytti arvostettu lääkäri ja homeopaatti Liisa Sulkakoski terveen elämän ainekset.

Helmikuisen Oodi-kahvilan vieraana oli tällä kertaa turkulainen Liisa Sulkakoski. Alun perin biologian opettajana, sittemmin 34 vuotta lääkärinä, joista 20 vuotta homeopatiaan perehtyneenä arvostettuna ammattilaisena Sulkakoski saa kuulijan tuntemaan olonsa turvalliseksi. Homeostaasiin eli elimistön tasapainoon perustuvan homeopatian sanotaan olevan sopivaa kaikille iästä ja terveydentilasta riippumatta.

Saksalainen Samuel Hanemann kehitti 1800-luvun alkupuolella homeopatian omien kokeilujensa pohjalta. Tämän ”eurooppalaisen kiinalaisen lääketieteen” yksinkertainen periaate on, että samanlainen parannetaan samanlaisella. Homeopaattiset lääkeaineet valmistetaan laimentamalla kanta-ainetta uudelleen ja uudelleen. Mitä laimeampi lopputulos, sitä tehokkaampi lääkinnällinen vaikutus. Lääkeaineet ovat vaarattomia eikä sivuvaikutuksia ole. Tavallisia lääkkeitä voi huoletta käyttää homeopaattisten lääkkeiden rinnalla.

Vastaanotolla potilaan elämä ja oireet käydään läpi päästä varpaisiin. Mieltymykset ja vastenmielisyydet, parantavat ja pahentavat tilanteet kartoitetaan. Tarkalla ja rauhallisella läpikäynnillä oireille löydetään yhteinen nimittäjä ja sen perusteella määritellä tilanteeseen sopiva lääkitys. Potilas voi ikään kuin parantaa itse itsensä oikean tiedon valossa. Homeopatia auttaa pienistä haavereista suurempiin sairauksiin.

Kysyttäessä miksi Sulkakoski on perehtynyt juuri homeopatiaan pitkän lääkärinuransa aikana hän vastaa huolen heränneen monilääkitsemisen tuottamien sivuvaikutusten myötä. Jokainen lääke tuottaa sivuvaikutuksia, joiden lievittämiseen tarvitaan lisää lääkkeitä, joilla taas puolestaan on sivuvaikutuksia. Kehä on valmis. Liika erikoistuminen on toisaalta hyväksi, mutta johtaa samalla kokonaisuuden hämärtymiseen.  Sulkakosken mukaan ihminen tulee nähdä kokonaisuutena ja siihen tarvitaan pehmeämpää, inhimillisyyttä kunnioittavaa näkemystä. Hän kuitenkin muistuttaa ensisijaisesti olevansa lääkäri ja vasta sitten homeopaatti.

Sulkakosken mukaan ihminen tarvitsee jotain jota rakastaa, tekemistä joka on tärkeää sekä jotain mitä odottaa. Omana hyvinvointia edistävänä tekemisenään hän pitää ruuanlaittoa – ei vähiten siksi, että sen sanotaan estävän masennusta. Onnellisen elämän avaimet ovat jokaisen omassa taskussa.

___________

Kirjallisuutta ja aineistoa:

Merja Lindström: Homeopaattinen lääkintä: itsehoidon opas

Ritva Lauraéus: Homeopatiaa koko perheelle

Homeopaattisen kotiapteekin TOP10 (liitetiedostona tämän linkin takana)

Vastaanoton nettisivut osoitteessa http://www.circlumfarmasia.fi/LiisaSulkakoski

Lindströmin kirjan voi tilata edullisesti (noin 15€/kpl) ottamalla yhteyttä joko Kristiina Mustakallioon tai Vappu Hopeavuohon. Yhteystiedot löytyvät tästä.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Liisa Sulkakoski, homeopatia, terveys, onnellisuus, tasapaino, hyvinvointi