Omaishoito ja vanhuspalvelut Euroopassa. Onko meillä jotain opittavaa?

Keskiviikko 22.1.2014 klo 20:56 - Anna-Leena Solhagen

Vuoden ensimmäisen Oodi-kahvilan vieraana oli europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen, ikääntyvien ja omaishoitajien asioihin perusteellisesti perehtynyt meppimme.

pietikainen4.jpg

Asenneilmapiiri kaipaa ravistelua

Aktiivisen ikääntymisen teemavuotta vietettiin vuonna 2012. Suomessa tietoisuus teemavuodesta jäi alhaiseksi ja sato suhteellisen vaisuksi. Eräänä keskeisenä tavoitteena on ollut osallisuuden lisääminen. – Mitä vanhemmiksi tulemme, sitä erilaisempia olemme, toteaa Sirpa Pietikäinen. Ihmiset ovat erilaisia, tarpeet ja toiveet ovat erilaisia. Siksi kaavoihin kangistunut, vanhakantainen ajattelu vanhuspalvelujen toteutuksessa ei toimi.

Erilaisuus voidaan parhaiten huomioida siten, että ikäihmiset toiveineen otetaan mukaan jo palvelujen suunnitteluvaiheeseen. Heidät voidaan osallistaa palvelujen palapelin kokoamiseen. Samalla voidaan huomioida saavutettavuus mahdollisimman tehokkaasti. - Usein tekniset vempaimet ”tyhmennetään”, että niistä muka saadaan ikäihmisille sopivat yksinkertaistetut versiot. Tällöin todelliset tarpeet jäävät syrjään eikä laite välttämättä palvele ketään. Seniorit tuleekin ottaa mukaan kertomaan tarpeistaan ja toiveistaan, muistuttaa Pietikäinen.

Iän ja kokemuksen tuomaa hiljaista tietoa on myös syytä arvostaa ja ottaa se yhteiseen käyttöön.  Terveyden lisääminen kiinnittämällä huomiota ravinto- ja elintapatottumuksiin auttaa ikäihmistä jaksamaan kotona pidempään.

Ehkä merkittävin tavoite on asenneilmapiirin muuttaminen. Ikäihmisiä tulee arvostaa yksilöinä eikä laumana, joka leimataan iän, sairauden, vamman tai elämäntilanteen perusteella. - Puheet dementikoista, eläkepommeista ja hoivavastuista eivät ole pelkästään ikäviä, vaan myös syrjiviä, huomauttaa Pietikäinen.

Sädekehät nurkkaan!                                                   

Omaishoidon ongelmat ovat hyvin samanlaisia pietikainen1.jpgympäri Eurooppaa. Yhteistä on myös se, että omaishoitajuutta on paljon. Yli 75 prosenttia ikäihmisistä on omaishoidon varassa. Kaikkia ei suinkaan hoideta kellon ympäri, vaan tähän lasketaan myös monin eri tavoin avustettavat ikäihmiset.

Kaiken se kärsii ja kestää –mentaliteetti on syytä unohtaa. Yleistämällä alistaminen ns. velvollisuuden nojalla on syytä lopettaa. - Sanotaan, että rakkaus kuluttaa, lisää Pietikäinen. Jatkuva huolehtiminen omaisen kunnosta ja pärjäämisestä ajaa omaistaan hoitavan loppuun, koska stressi kuluttaa ja pian hoitajasta tulee myös hoidettava.

- Omaishoitaja tarvitsee säännöllisesti omaa aikaa, kuntoutusta ja myös taloudellista tukea, luettelee Pietikäinen. Yksilölliset tarpeet huomioiva, oikeaan aikaan tarjottava ja erilaisista palveluista koostuva tuki auttaa jaksamaan. – Tuen olisi mukailtava elämäntilanteeseen liittyviä tarpeita, korostaa Pietikäinen.

Esimerkkeinä Euroopasta Pietikäinen kertoo belgialaisesta yrityksestä, jossa peruspalvelut voi helposti ostaa palvelusetelien avulla ilman sitoutumista työnantajavelvoitteisiin. Toimintamalli tarjoaa toimivat palvelut kotiin mahdollisimman pitkään. Palveluntarjoaja tarjoaa työtä vaikeasti työllistyville henkilöille ja siten osallistuu yhteiskunnan pyörittämiseen myös työllistävällä tavalla.

eTerveydellä elämästä helpompaa halvemmalla

Mobiili- ja verkkolaitteilla toimivat terveyspalvelut säästävät aikaa ja vaivaa sekä tuovat terveydenhuollon palvelut kotiin. Sovelluksia on jo paljon eikä enää puuttuu kuin tietoja yhdistävät tietokannat ja laitteet. – Vanhemman väestön sairauksien hoidossa ei voida odottaa, koska ikäihmisen kunto ei saa päästä laskemaan. Hoitoon on syytä keskittyä heti, muistuttaa Pietikäinen.

Teknologian avulla jatkuva valvonta ja kohdennettu lääkitys voidaan pitää ajan tasalla. Myös henkilön terveyteen ja sairauteen liittyvä historia löytyy samasta paikasta. Se säästää kustannuksia ja parantaa elämänlaatua. Teknologian avulla jopa sairaala voidaan pitää liikkuvana, kertoo Pietikäinen. - Totuushan on, että ihminen parantuu kotioloissa nopeammin pietikainen2.jpgkuin laitoksissa. Se edellyttää tukea ja apua. Suomessa osataan tietotekniikkaa ja teknologiaa – miksi sitä ei hyödynnettäisi tässä? Suomi voisi olla edelläkävijä tuote- ja sovellustarjonnassa ja löytää siitä uuden taloudellisen menestyksen.

Ruotsissa käytössä oleva malli, jossa raha seuraa asiakasta, olisi varmasti hyvä vaihtoehto myös Suomessa. Valinnanvapaus mahdollistaisi vaihtoehtojen kirjon täysmääräisen käytön ja uusien mahdollisuuksien ilmaantumisen palvelujen palapeliin.

Pietikäinen kertoo esimerkin Hollannista, jossa eri ikäiset ja eri elämäntilanteissa elävät voivat elää lähellä toisiaan. Asumisen malli on hyvä ja inhimillinen. Ikääntyessämme yhteisten asioiden löytäminen voi olla vaikeaa, kun se on usein vaikeaa myös työikäisille. Yksinäisyyden selättäminen ja yhteisöllisyyden löytäminen on avain onnellisempaan ja ehkä myös toimivampaan arkeen.

pietikainen3.jpg

kahvila_pietikainen.jpg

Kuvat: Sauli Solhagen

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Ikääntyminen, omaishoito, Sirpa Pietikäinen, yhteisöllisyys, osallistaminen, teknologia, eTerveys, asennemuutos, ilmapiiri