Vanhuspalvelut ja omaishoito Espoossa

Maanantai 26.1.2015 klo 13:03 - Anna-Leena Solhagen

Vuoden ensimmäisen Oodi-kahvilan asiantuntijapuheenvuorossa Espoon Kokoomussenioreiden puheenjohtaja Kristiina Mustakallio käsitteli vanhuspalvelujen ja omaishoidon tilannetta. Kristiina toimii myös Espoon ja Kauniaisten Omaishoitajat ja Läheiset ry:n toiminnanjohtajana. Tärkeä ja ajankohtainen aihe toi paikalle lähes 150 asiasta kiinnostunutta kuulijaa.

Ikälain toimeenpanoon tarkkuutta ja oikeudenmukaisuutta

Ikälaki on nyt ollut voimassa puolitoista vuotta. kristiinam.jpg”Oikeansuuntainen ajatus mahdollisuudesta asua omassa kodissaan tai kodinomaisesti kuitenkin helposti unohtaa tilanteet, joissa henkilö on hyvin sairas ja vaativan ammatillisen hoidon tarpeessa. Resurssien riittämättömyyden vuoksi avuntarvitsija voi jäädä vaille riittävää ja oikea-aikaista  hoitoa ja hoivaa kotona tai hoivakodissa”, kuvailee Kristiina Mustakallio tuoretta ikälakia, toiselta nimeltään vanhuspalvelulakia.

Kunnille laitoshoidon purkaminen on tuomassa 300 miljoonan säästöt.  Henkilön oikeutta saada laitostasoista hoitoa arvioidaan uuden lain mukaisesti lääketieteellisin perustein tai sillä, että riittävän hoidon ja arvokkaan elämän varmistaminen edellyttää laitostasoista hoitoa.  

”Käytännössä tämä tarkoittaa, että erittäin sairaille vanhuksille tulee aina turvata riittävän koulutettu ja oikein mitoitettu hoitohenkilöstö. Asian kääntöpuoli on se, että myös kotona tai hoivakodeissa tulisi voida asua elämän loppuun saakka. Onkin siis syytä arvioida, onko kotihoidossa ja hoivakodeissa riittävästi henkilöstöä ja onko henkilöstö koulutukseltaan riittävän ammattitaitoista hoitamaan hyvin sairailta vanhuksia. Entä mikä on tilanne saattohoidon osalta? Omassa työssäni Espoossa näen, että näin ei käy eivätkä tavoitteet välttämättä toteudu”, kuvailee Kristiina Mustakallio.

”Huolestuttava suuntaus näkyy myös Espoon hoivakotien kilpailutuksessa. Vuoden 2014 parhaaksi hoivakodiksi palkittu Villa Tapiola putosi kilpailutuksessa pois. Näin kävi myös usealle muulle tunnetusti hyvälle hoivakodille kuten Villa Lyhteelle sekä Hoivakoti Opri ja Oleksille, joissa molemmissa henkilöstön ammatillinen osaaminen on korkealla tasolla.”

Säästöt syntyvät myös vanhustenhoivan maksuperusteiden muuttumisesta. Kuluja siirretään hoiva-asumisessa merkittävästi vanhusten itsensä maksettaviksi sekä Kelan tukien piiriin. Vanhukset maksavat nyt itse esimerkiksi lääkkeet, lääkärikulut, vaatteet ja muut henkilökohtaiset menot, kuten silmälasit, huonekalut, vuodevaatteet jne. Laitostasoisessa hoidossa kaikki kulut sisältyvät perittävään maksuun. ”Eikö laitostasoisen hoidon hoitopaikka voisi olla kodinomainen?”, kysyy Kristiina Mustakallio.

Omaishoitoon yhtenäinen järjestelmä

Myös omaishoidon järjestämiseen tarvitaan toimivaa lakia. Omaishoitajilla on oikeus omaishoidontukeen sekä kotihoidon palveluihin kuntien määrittämien kriteerien perusteella. Tällä hetkellä omaishoidontuen määrärahat ovat kuntien omassa harkinnassa, jonka vuoksi käytäntö vaihtelee kunnittain.

Sairaiden ikäihmisten kotona asumisen mahdollistamisessa keskeisessä asemassa ovat omaishoitajat, aviopuolisot tai muut läheiset, jotka ottavat hoito ja hoivavastuun sairastuneesta läheisestään. Pääasiallisia omaishoitajia on Suomessa tällä hetkellä 350 000. Laitostasoista hoitoa tarvitsevien läheisten hoitajia on 60 000, mutta omaishoidon tuen piirissä on vain 40 000 omaishoitajaa.  ”Jotta omaishoitajat jaksaisivat ja saisivat hoitotilanteisiinsa riittävää ja oikea-aikaista tukea tasavertaisesti, on välttämätöntä, että keväällä 2014 valmistunut omaishoidon kehittämisohjelma ja sen toteuttaminen sisällytetään seuraavaan hallitusohjelmaan. Seuraavan hallituskauden aikana tulee saada voimaan uusi laki sopimusomaishoidosta, jossa omaishoito määritellään viralliseksi hoitomuodoksi”, painottaa Kristiina Mustakallio.

Omaishoidon kuntoon saattaminen kannattaa, sillä jo tällä hetkellä omaishoitajat säästävät Kelan tutkijan, Sari Kehusmaan väitöskirjatutkimuksen mukaan yhteiskunnalle vuosittain peräti 2,8 miljardia euroa.

”Säästetäänkö rakenneuudistuksessa sairaimpien vanhusten kustannuksella?”, kysyy Kristiina Mustakallio. ” Minkä muun ikäryhmän etuja on karsittu näin kovalla kädellä? Sodankäyneet ja Suomen jälleenrakentaneet ikäpolvet ovat tottuneet vähään. Kysynkin, eikö sivistysvaltion kuulu kohdella vanhuksia oikeudenmukaisesti ja vastuullisesti?”

oodikahvilatammikuu2015.jpg

Kuva: Raila Rautiainen

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ikälaki, vanhuspalvelut, omaishoito, Kristiina Mustakallio

Omaishoito ja vanhuspalvelut Euroopassa. Onko meillä jotain opittavaa?

Keskiviikko 22.1.2014 klo 20:56 - Anna-Leena Solhagen

Vuoden ensimmäisen Oodi-kahvilan vieraana oli europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen, ikääntyvien ja omaishoitajien asioihin perusteellisesti perehtynyt meppimme.

pietikainen4.jpg

Asenneilmapiiri kaipaa ravistelua

Aktiivisen ikääntymisen teemavuotta vietettiin vuonna 2012. Suomessa tietoisuus teemavuodesta jäi alhaiseksi ja sato suhteellisen vaisuksi. Eräänä keskeisenä tavoitteena on ollut osallisuuden lisääminen. – Mitä vanhemmiksi tulemme, sitä erilaisempia olemme, toteaa Sirpa Pietikäinen. Ihmiset ovat erilaisia, tarpeet ja toiveet ovat erilaisia. Siksi kaavoihin kangistunut, vanhakantainen ajattelu vanhuspalvelujen toteutuksessa ei toimi.

Erilaisuus voidaan parhaiten huomioida siten, että ikäihmiset toiveineen otetaan mukaan jo palvelujen suunnitteluvaiheeseen. Heidät voidaan osallistaa palvelujen palapelin kokoamiseen. Samalla voidaan huomioida saavutettavuus mahdollisimman tehokkaasti. - Usein tekniset vempaimet ”tyhmennetään”, että niistä muka saadaan ikäihmisille sopivat yksinkertaistetut versiot. Tällöin todelliset tarpeet jäävät syrjään eikä laite välttämättä palvele ketään. Seniorit tuleekin ottaa mukaan kertomaan tarpeistaan ja toiveistaan, muistuttaa Pietikäinen.

Iän ja kokemuksen tuomaa hiljaista tietoa on myös syytä arvostaa ja ottaa se yhteiseen käyttöön.  Terveyden lisääminen kiinnittämällä huomiota ravinto- ja elintapatottumuksiin auttaa ikäihmistä jaksamaan kotona pidempään.

Ehkä merkittävin tavoite on asenneilmapiirin muuttaminen. Ikäihmisiä tulee arvostaa yksilöinä eikä laumana, joka leimataan iän, sairauden, vamman tai elämäntilanteen perusteella. - Puheet dementikoista, eläkepommeista ja hoivavastuista eivät ole pelkästään ikäviä, vaan myös syrjiviä, huomauttaa Pietikäinen.

Sädekehät nurkkaan!                                                   

Omaishoidon ongelmat ovat hyvin samanlaisia pietikainen1.jpgympäri Eurooppaa. Yhteistä on myös se, että omaishoitajuutta on paljon. Yli 75 prosenttia ikäihmisistä on omaishoidon varassa. Kaikkia ei suinkaan hoideta kellon ympäri, vaan tähän lasketaan myös monin eri tavoin avustettavat ikäihmiset.

Kaiken se kärsii ja kestää –mentaliteetti on syytä unohtaa. Yleistämällä alistaminen ns. velvollisuuden nojalla on syytä lopettaa. - Sanotaan, että rakkaus kuluttaa, lisää Pietikäinen. Jatkuva huolehtiminen omaisen kunnosta ja pärjäämisestä ajaa omaistaan hoitavan loppuun, koska stressi kuluttaa ja pian hoitajasta tulee myös hoidettava.

- Omaishoitaja tarvitsee säännöllisesti omaa aikaa, kuntoutusta ja myös taloudellista tukea, luettelee Pietikäinen. Yksilölliset tarpeet huomioiva, oikeaan aikaan tarjottava ja erilaisista palveluista koostuva tuki auttaa jaksamaan. – Tuen olisi mukailtava elämäntilanteeseen liittyviä tarpeita, korostaa Pietikäinen.

Esimerkkeinä Euroopasta Pietikäinen kertoo belgialaisesta yrityksestä, jossa peruspalvelut voi helposti ostaa palvelusetelien avulla ilman sitoutumista työnantajavelvoitteisiin. Toimintamalli tarjoaa toimivat palvelut kotiin mahdollisimman pitkään. Palveluntarjoaja tarjoaa työtä vaikeasti työllistyville henkilöille ja siten osallistuu yhteiskunnan pyörittämiseen myös työllistävällä tavalla.

eTerveydellä elämästä helpompaa halvemmalla

Mobiili- ja verkkolaitteilla toimivat terveyspalvelut säästävät aikaa ja vaivaa sekä tuovat terveydenhuollon palvelut kotiin. Sovelluksia on jo paljon eikä enää puuttuu kuin tietoja yhdistävät tietokannat ja laitteet. – Vanhemman väestön sairauksien hoidossa ei voida odottaa, koska ikäihmisen kunto ei saa päästä laskemaan. Hoitoon on syytä keskittyä heti, muistuttaa Pietikäinen.

Teknologian avulla jatkuva valvonta ja kohdennettu lääkitys voidaan pitää ajan tasalla. Myös henkilön terveyteen ja sairauteen liittyvä historia löytyy samasta paikasta. Se säästää kustannuksia ja parantaa elämänlaatua. Teknologian avulla jopa sairaala voidaan pitää liikkuvana, kertoo Pietikäinen. - Totuushan on, että ihminen parantuu kotioloissa nopeammin pietikainen2.jpgkuin laitoksissa. Se edellyttää tukea ja apua. Suomessa osataan tietotekniikkaa ja teknologiaa – miksi sitä ei hyödynnettäisi tässä? Suomi voisi olla edelläkävijä tuote- ja sovellustarjonnassa ja löytää siitä uuden taloudellisen menestyksen.

Ruotsissa käytössä oleva malli, jossa raha seuraa asiakasta, olisi varmasti hyvä vaihtoehto myös Suomessa. Valinnanvapaus mahdollistaisi vaihtoehtojen kirjon täysmääräisen käytön ja uusien mahdollisuuksien ilmaantumisen palvelujen palapeliin.

Pietikäinen kertoo esimerkin Hollannista, jossa eri ikäiset ja eri elämäntilanteissa elävät voivat elää lähellä toisiaan. Asumisen malli on hyvä ja inhimillinen. Ikääntyessämme yhteisten asioiden löytäminen voi olla vaikeaa, kun se on usein vaikeaa myös työikäisille. Yksinäisyyden selättäminen ja yhteisöllisyyden löytäminen on avain onnellisempaan ja ehkä myös toimivampaan arkeen.

pietikainen3.jpg

kahvila_pietikainen.jpg

Kuvat: Sauli Solhagen

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Ikääntyminen, omaishoito, Sirpa Pietikäinen, yhteisöllisyys, osallistaminen, teknologia, eTerveys, asennemuutos, ilmapiiri