Paistetta päivän Vieno Kekkosen ja Pekka Pentikäisen matkassa

Maanantai 7.9.2015 klo 20:32 - Anna-Leena Solhagen

VienoLaulaa1.jpgOodi-kahvilan syyskauden avasi loistava laulajatar Vieno Kekkonen säestäjänään
Pekka Pentikäinen. Ääriään myöten täyttynyt kahvilaväki nautti viihdyttävästä ja lämminhenkisestä musiikkihetkestä useiden tuttujen kappaleiden ja jopa yhteislaulun myötä.

Kukapa uskoisi, että taiteilijalla on takanaan jo yli kuudenkymmenen vuoden ura! Vieno Kekkosen ammattitaito, energisyys ja ennen kaikkea sydämellisyys teki kahvilayleisöön suuren vaikutuksen. Pekka Pentikäisen harmonikkasäestys istui kuin nakutettu laulajattaren monipuoliseen ohjelmistoon. Mukaan mahtui rauhallisia tunnelmakappaleita sekä vauhdikkaita vetoja. Vienon ja Pekan yhteistyö on alkanut jo vuosikymmeniä sitten Vienon hakeuduttua Pentikäisen soitto-oppilaaksi. Vieno kutsuikin Pekkaa ”harmonikkamaisteriksi Sibelius akatemiasta”. Huippuammattilaisia kumpainenkin.

Kukapa uskoisi sitäkään, että laulajatar on omien sanojensa mukaan uran alkuvaiheessa ollut ujo ja pelännyt esiintymistä! Teatterilavalla ja elokuvauralla aloittanut Vieno Kekkonen on luonteva ja yleisönsä mukaan tempaava esiintyjä. Kahvilayleisö osallistui lauluun ja ilo tarttui kaikkiin. Tämän parempaa aloitusta ei Oodi-kahviloiden syyskaudelle olisi voitu saada! VienoLaulaa2.jpg

Vieno Kekkosen, Marjatta Leppäsen ja Pirkko Mannolan muodostama trio Supernaiset! on keväästä 2015 alkaen kiertänyt Suomea tarjoten nostalgisia hetkiä kuulijoilleen. Trio konsertoi Espoon Sellosalissa perjantaina 6. marraskuuta.

Kuvat: Anna-Leena Solhagen

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Vieno Kekkonen, Pekka Pentikäinen, musiikki, laulu, ilo, kokemus

Musiikki kasvamisen ja kasvattamisen välineenä

Tiistai 30.10.2012 klo 19:07 - Anna-Leena Solhagen

Yksi Espoon identiteettiä voimakkaimmin muokannut ilmiö on ollut Tapiolan kuoro. Aktiivinen, innovatiivinen ja kansainvälisesti arvostettu koulukuoro perustettiin vuonna 1963 Erkki Pohjolan johdolla. Lapsen luovuuteen ja musikaalisuuteen luottava vapaa, kamarimusiikin periaatteisiin tukeutuva opetustapa on vuosien saatossa lunastanut paikkansa. Nykyään Tapiolan kuoro on yksi maailman kiitetyimmistä kuoroista.

Ei ikärajaa

Oodilaisille kuoron vaiheista ja periaatteista luennoinut Kari Ala-Pöllänen toimi kuoron taiteellisena johtajana vuosina 1994-2008.

Siirryttyään tehtävästä eläkkeelle hän kiertää edelleen alapollanen230x237.jpgmaailmalla johtamassa kuoroja ja kuorotapahtumia sekä tuomaroimassa kilpailuja ja opettamassa kuoronjohtajia. Hän totesikin, ettei muusikon työ pääty eläkkeelle siirtymiseen, koska se on harrastus ilman ikärajaa.

Yksi Ala-Pölläsen kansainvälisistä haasteista on ollut Guatemalan Kansallisen Lapsi- ja nuorisokuoron perustaminen ja johtaminen. Siellä yhdeksi sosiaalisten ongelmien ratkaisuksi haluttiin kokeilla lapsikuorotoimintaa, hyvällä menestyksellä. Musiikki toimi yhdistävänä tekijänä hyvin erilaisista lähtökohdista tuleville lapsille. Vastaava ilmiö, vaikkakin hieman eri näkökulmasta lähtevänä, on toteutunut myös Espoossa, jossa perheitä yhdistää yhteinen harrastus. Toimiakseen kuoro tarvitsee kuoroisiä ja –äitejä, perheitä sisäisesti ja toisiinsa yhdistäviä voimia.

Espoon vahvin ja kansainvälisin brändi

Tapiolan kuoro poikkeaa monista muista kuoroista vakiintuneen profiilinsa kautta. Se ei ole sattumaa, vaan määrätietoisen toiminnan tulosta. Profiili koostuu viidestä osasta, joista ensimmäinen on leimallisesti suomalainen äänenkäyttö. Jokainen kieli antaa musiikille omanlaisensa soundin. Suomalaisissa lauluissa se on suomenkieleen perustuva laulutraditio.

Toinen Tapiolan kuorolle ominainen piirre on laulun, soiton ja liikkeen yhdistäminen. Kuoroon pääsyn edellytys on, että kuorolainen soittaa jotain itselleen mieluista instrumenttia, koska soittaminen tukee laulamista. Se myös takaa omavaraisuuden säestyksen suhteen. Paikallaan laulaminen ei ole Tapiolan kuoron juttu, vaan tanssi ja liike kuuluvat musiikkiin. Koreografialla onkin esityksissä suuri merkitys.

Kolmas erityispiirre on yhteistyö säveltäjien kanssa. Se on oivallinen tapa saada haasteellista ja kokonaisuuteen hyvin istuvaa ohjelmistoa. Tämä yhteistyö monien maamme sekä ulkomaisten eturivin säveltäjien kanssa on vuosien varrella tuottanut kymmenittäin kantaesityksiä. Ala-Pölläsen johtajakaudella niitä oli 39.

Kansainvälisyys on neljäs Tapiolan kuorolle leimallinen ominaisuus.Vieraskielisten laulujen toteutuksessa käytetään apuna kappaleiden kieltä äidinkielenään puhuvia henkilöitä. Näin saadaan ääntämys kohdalleen ja aidonoloinen lopputulos. Ulkomaille suuntautuneita kiertueita on tehty koulutyön rajoissa, vuosittain keskimäärin 1-3. Taloudellisesti se on ollut mahdollista, koska arvostettu kuoro on saanut esiintymiskutsuja. Kutsuva festivaali, konserttitalo tai -toimisto on pääsääntöisesti maksanut kulut, mikä on harvinaista kuoromaailmassa.  

Viides leimallinen ominaisuus on laulajien kyky itsenäiseen toimintaan. Kuoro hoitaa itse muun muassa juonnot ja alkuäänet. Itsenäinen joukkue pärjää vaikka ilman johtajaa!

Musiikin merkitys

Pitkäjänteinen ja huolella toteutettu pedagogiikan yhdistäminen musiikkiin on ollut yksi merkittävä avain menestykseen. - Kuorolla on suuri kasvatuksellinen vastuu, sillä musiikki on avain nuoren sieluun ja sydämeen, toteaa Ala-Pöllänen.

Kuva: Kari Ala-Pöllänen
 
Linkki Tapiolan kuoron kotisivulle.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Tapiola, kuoro, musiikki, Ala-Pöllänen