Laulusta voimaa läpi elämän!

Lauantai 15.2.2014 klo 21:23 - Anna-Leena Solhagen

Oodi-kahvila täyttyi sävelistä, kun musiikkineuvos, marjukkar1.jpgkuoronjohtaja Marjukka Riihimäki johdatti oodilaisia laulun maailmaan.

Useilla merkittävillä tunnustuksilla palkittu Riihimäki on toiminut vuonna 1984 perustetun Philomela-kuoron sekä vuonna 1991 perustetun Grex Musicus-kuoron taiteellisena johtajana. Lisäksi hän on johtanut Sibelius-lukion kamarikuoroa ja tyttökuoroa sekä Klemetti-Opiston naiskuoroa. Riihimäki toimii myös kuoronjohtajana helsinkiläisen asumispalvelukeskuksen Wilhelmiinan Laulusta voimaa! –seniorikuorossa.

Riihimäki kannustaa laulajaansa kepeillä ääniharjoituksilla ja rohkaisulla ottaa käyttöön oma äänensä, vaikka henkilö olisi joskus menneisyydessä joutunut kuulemaan tyrmääviä arvioita laulutaidoistaan. Kaikki osaavat laulaa ja laulua on monenlaista. Laulun sanotaan olevan sisäistä hierontaa, joka vaikuttaa jokaiseen voimakkaasti. Muistisairaiden parissa työskennellessään Riihimäki on usein saanut todeta henkilön muistavan laulujen sanat vaikka moni muu asia on jo häipynyt mielestä. Helena Anhavan sanoin voikin todeta:

"Laulu on viimeinen mikä jää, kun muistin ovet sulkeutuvat. Lapsuuden laulut."

 Kuva: Raila Rautiainen

1 kommentti . Avainsanat: laulu, laulaminen, Marjukka Riihimäki, kuoro

Oodi-kahvilan joulujuhla

Maanantai 14.1.2013 klo 10:25 - Anna-Leena Solhagen

Oodi-kahvilan perinteistä joulujuhlaa vietettiin joulukuun puolivälissä.

Tunnelmaa olivat luomassa Lauluyhtye Laetificus, juhlakauden mukaisesti koristeltu kahvilasali sekä joulunajan mukainen kahvitarjoilu. Lisäksi kahvilamme kanta-asiakas Seppo Tiensuu lausui runoja. Tilaisuuden päätti jokavuotiset arpajaiset lukuisine voittoineen.

Oodi-kahvilan väki kiittää kuluneesta kaudesta ja toivottaa kaikille onnellista uutta vuotta - tapaamisiin jälleen kahvilan merkeissä!

kuoro.jpg

Lauluyhtye Laetificus esitti tuttuja joululauluja,

joulujuhla1_2012.jpg

joihin kaikki saivat osallistua - tip,tap.

jouujuhla3_2012.jpg

joulujuhla2_2012.jpg

raila-onnetar.jpg

Onnettarena Raila

joulujuhla4_2012.jpg

joulujuhla5_2012.jpg

Palkintojen jako on aina yhtä jännittävää!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: joulu, laulu, kuoro, arpajaiset,

Musiikki kasvamisen ja kasvattamisen välineenä

Tiistai 30.10.2012 klo 19:07 - Anna-Leena Solhagen

Yksi Espoon identiteettiä voimakkaimmin muokannut ilmiö on ollut Tapiolan kuoro. Aktiivinen, innovatiivinen ja kansainvälisesti arvostettu koulukuoro perustettiin vuonna 1963 Erkki Pohjolan johdolla. Lapsen luovuuteen ja musikaalisuuteen luottava vapaa, kamarimusiikin periaatteisiin tukeutuva opetustapa on vuosien saatossa lunastanut paikkansa. Nykyään Tapiolan kuoro on yksi maailman kiitetyimmistä kuoroista.

Ei ikärajaa

Oodilaisille kuoron vaiheista ja periaatteista luennoinut Kari Ala-Pöllänen toimi kuoron taiteellisena johtajana vuosina 1994-2008.

Siirryttyään tehtävästä eläkkeelle hän kiertää edelleen alapollanen230x237.jpgmaailmalla johtamassa kuoroja ja kuorotapahtumia sekä tuomaroimassa kilpailuja ja opettamassa kuoronjohtajia. Hän totesikin, ettei muusikon työ pääty eläkkeelle siirtymiseen, koska se on harrastus ilman ikärajaa.

Yksi Ala-Pölläsen kansainvälisistä haasteista on ollut Guatemalan Kansallisen Lapsi- ja nuorisokuoron perustaminen ja johtaminen. Siellä yhdeksi sosiaalisten ongelmien ratkaisuksi haluttiin kokeilla lapsikuorotoimintaa, hyvällä menestyksellä. Musiikki toimi yhdistävänä tekijänä hyvin erilaisista lähtökohdista tuleville lapsille. Vastaava ilmiö, vaikkakin hieman eri näkökulmasta lähtevänä, on toteutunut myös Espoossa, jossa perheitä yhdistää yhteinen harrastus. Toimiakseen kuoro tarvitsee kuoroisiä ja –äitejä, perheitä sisäisesti ja toisiinsa yhdistäviä voimia.

Espoon vahvin ja kansainvälisin brändi

Tapiolan kuoro poikkeaa monista muista kuoroista vakiintuneen profiilinsa kautta. Se ei ole sattumaa, vaan määrätietoisen toiminnan tulosta. Profiili koostuu viidestä osasta, joista ensimmäinen on leimallisesti suomalainen äänenkäyttö. Jokainen kieli antaa musiikille omanlaisensa soundin. Suomalaisissa lauluissa se on suomenkieleen perustuva laulutraditio.

Toinen Tapiolan kuorolle ominainen piirre on laulun, soiton ja liikkeen yhdistäminen. Kuoroon pääsyn edellytys on, että kuorolainen soittaa jotain itselleen mieluista instrumenttia, koska soittaminen tukee laulamista. Se myös takaa omavaraisuuden säestyksen suhteen. Paikallaan laulaminen ei ole Tapiolan kuoron juttu, vaan tanssi ja liike kuuluvat musiikkiin. Koreografialla onkin esityksissä suuri merkitys.

Kolmas erityispiirre on yhteistyö säveltäjien kanssa. Se on oivallinen tapa saada haasteellista ja kokonaisuuteen hyvin istuvaa ohjelmistoa. Tämä yhteistyö monien maamme sekä ulkomaisten eturivin säveltäjien kanssa on vuosien varrella tuottanut kymmenittäin kantaesityksiä. Ala-Pölläsen johtajakaudella niitä oli 39.

Kansainvälisyys on neljäs Tapiolan kuorolle leimallinen ominaisuus.Vieraskielisten laulujen toteutuksessa käytetään apuna kappaleiden kieltä äidinkielenään puhuvia henkilöitä. Näin saadaan ääntämys kohdalleen ja aidonoloinen lopputulos. Ulkomaille suuntautuneita kiertueita on tehty koulutyön rajoissa, vuosittain keskimäärin 1-3. Taloudellisesti se on ollut mahdollista, koska arvostettu kuoro on saanut esiintymiskutsuja. Kutsuva festivaali, konserttitalo tai -toimisto on pääsääntöisesti maksanut kulut, mikä on harvinaista kuoromaailmassa.  

Viides leimallinen ominaisuus on laulajien kyky itsenäiseen toimintaan. Kuoro hoitaa itse muun muassa juonnot ja alkuäänet. Itsenäinen joukkue pärjää vaikka ilman johtajaa!

Musiikin merkitys

Pitkäjänteinen ja huolella toteutettu pedagogiikan yhdistäminen musiikkiin on ollut yksi merkittävä avain menestykseen. - Kuorolla on suuri kasvatuksellinen vastuu, sillä musiikki on avain nuoren sieluun ja sydämeen, toteaa Ala-Pöllänen.

Kuva: Kari Ala-Pöllänen
 
Linkki Tapiolan kuoron kotisivulle.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Tapiola, kuoro, musiikki, Ala-Pöllänen