Eläinten hyvinvointi Suomessa tänään

Sunnuntai 10.5.2015 klo 19:39 - Tuuli Solhagen

Kevään viimeinen Oodi-kahvila omistautui eläinten asialle. Etelä-Suomen läänineläinlääkäri Jessica Löfgren-Eriksson kertoi eläinten hyvinvoinnista tämän päivän Suomessa. Hän on Oodi-kahvila- ja yhdistystoiminnan perustajajäsen ja monille tuttu myös kahvilatiskin toiselta puolen.

Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto, SEY palkitsi Jessica Löfgren-Erikssonin Vuoden Eläinsuojeluteko –palkinnolla vuonna 2013. Palkinto jaetaan vuosittain henkilölle, joka toiminnallaan on tuonut esiin epäkohtia eläinten oloissa tai merkittävästi edistänyt eläinten hyvinvointia.

Pienemmän ja heikomman puolella

Vanha viisaus sanoo, että sivistysvaltion mittari on se, miten kohtelemme heikompiamme kuten vammaisia, vanhuksia ja eläimiä. Viime hallitustaipaleen urakkaan kuulunut eläinsuojelulain uudistus jäi tekemättä ja nyt se on uuden eduskunnan työlistalla. Lakiuudistus on kokonaisuus, joka kattaa tuotantoeläinten hyvinvoinnin mm. mahdollistamalla lajityypillisen käyttäytymisen sekä kieltämällä lehmien ja emakoiden pitämisen paikalleen kytkettynä. Myös kivuliaisiin toimenpiteisiin tulee puuttua uudenlaisella lainsäädännöllä. Näitä ovat esim. vasikoiden nupotus ja porsaiden kastroiminen ilman asianmukaista kivunlievitystä.

”Eläintensuojelu lähtee kasvatuksesta”, toteaa Jessica Löfgren-Erisson. ”Lapset tulee pienestä pitäen opettaa elämän ja eläinten arvostamiseen. Ihmisen velvollisuus on huolehtia eläimistä ja puolustaa niiden oikeuksia hyvään elämään. Tämä koskee kaikkia ja erityisesti eläinlääkäreitä.”

Nyt voimassa oleva eläinsuojelulaki on vuodelta 1996. Sen tarkoituksena on suojella eläintä tarpeettomalta tuskalta. Viranomaisten tehtävä on tarkastaa epäilytapaukset ja –ilmoitukset sekä valvoa EU-tukien sääntöjen noudattamista. Voidaan kysyä, onko tuotantoeläinten valvonta ja tarkastuskäytäntö lain näkökulmasta eettistä ja riittävää? Esimerkiksi eläimiä hoidetaan vuosien ajan huonosti kurjissa oloissa, mutta ne pestään ennen teurasauton saapumista säännösten edellyttämään kuntoon.

Monenlaiseen peittelyyn ja väärinkäytökseen on olemassa tilaisuudet. Kaikissa ilmoitustapauksissa kaivataan nopeaa reagointia ja ripeitä toimenpiteitä. Sen lisäksi, että vääryyden kohteena on tunteva olento, koituu erilaisista pakkotoimista kuluja tavallisille veronmaksajille.

Eläinsuojelutyö on raskasta, usein surullista ja välillä myös vaarallista. Hälytykset voivat tulla yön synkimpinä tunteina eikä tehtäviä pysty ennakolta suunnittelemaan. Auto tulee aina jättää nokka menosuuntaan siltä varalta, että tulee äkkinäinen lähtö. Raskaudesta huolimatta työtä jaksaa sen antoisuuden vuoksi ”Karvaset kaverit osaavat kiittää huolenpidosta”, toteaa Jessica Löfgren-Eriksson. ”Iloa tuo tunne siitä, että tietää tekevänsä tärkeää ja tarpeellista työtä.”

Muuttuneet ajat ja olot

Ihmisen elintasosairauksien lisääntymisen myötä myös vastaavat diagnosoinnit erityisesti koirilla ovat lisääntyneet. Syynä saattaa olla ravintotottumusten muuttuminen kuten usein ihmisten kohdalla tai liian pitkälle viedyt rotujalostuksen muodot.

Miten sitten yksittäinen ihminen voi valinnoillaan vaikuttaa eläinten oloihin? ”Kissan hankintaa harkitsevan tulisi ottaa yhteyttä kodittomia kissoja välittäviin kissataloihin, koska kissoja jää todella paljon vaille kotia”, suosittelee Löfgren-Erisson. ”Koirien osalta taas tulisi ehdottomasti muistaa, että pentua ei tilata netistä eikä osteta epäilyttävistä oloista. Aina tulee tavata kasvattaja ja nähdä kasvatusolot. Pentutehtailu on rikollista toimintaa eläinten hyvinvoinnin kustannuksella. Toiminnassa pyörii myös suuret rahat – erään epäillyn on arvioitu tienanneen toiminnallaan peräti 180 000 euroa!”

Minne sitten ovat kadonneet ulkona laiduntavat lehmät? Tämän hetkisen lainsäädännön mukaan nautakarjalla on oltava oikeus ulkoilmaelämään 60 vuorokauden verran vuodessa – tämä tarkoittaa 300 sisätiloissa vietettyä vuorokautta. Voimme jokainen miettiä tuntuuko tämä reilulta?

x

x

x

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: eläin, eläintensuojelu, eläinlääkäri, Jessica Löfgren-Eriksson, eläinten hyvinvointi, valvonta

Tutkimustietoa eläkeläisten toimintakyvystä

Sunnuntai 21.4.2013 klo 20:27 - Anna-Leena Solhagen

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kehittämispäällikkö Kaarina Wilskman kertoi oodilaisille hyviä uutisia eläkeläisten toimintakyvystä. THL:n maanlaajuiseen,  eläkeikäisen väestön toimintakykyä kartoittaneeseen tutkimukseen vuonna 2011 osallistui lähes kaarinawilskman.jpg2500 henkilöä. Tutkimustulosten luotettavuutta tukee peräti 72 prosentin vastausprosentti. Eläkeläisten terveyttä on seurattu joka toinen vuosi toistettavilla tutkimuksilla vuodesta 1985 alkaen.

Tutkimuksen keskeiset osa-alueet käsittelivät eläkeikäisten terveyttä ja toimintakykyä, elintapoja, turvattomuuden kokemusta, apuvälineiden ja palvelujen käyttöä sekä yleistä avuntarvetta. Kokonaisarviossa miehistä yli puolet ja naisista lähes puolet koki toimintakykynsä melko hyväksi.

Ruokailutottumuksilla on väliä

Verenpainetaudista raportoineiden naisten osuus on tutkimuksen mukaan kasvanut. Sydämen vajaatoiminta puolestaan on vähentynyt kuten myös miesten sepelvaltimotauti. Rasitusrintakipu ja huimaus on molempien sukupuolten osalta vähentynyt. Lääkärin toteaman masennuksen mainitsi vajaa kymmenen prosenttia vastanneista.

Ruokatottumukset ovat parantuneet pitkällä aikavälillä. Voin käyttö on vähentynyt ja kasviöljyjen käyttö on lisääntynyt. Rasvattoman maidon, kasvisten, hedelmien ja marjojen käyttö on lisääntynyt. Tutkimus myös tukee väitettä terveellisten elintapojen toteutumisesta hyvätuloisten ja korkeammin koulutettujen piirissä. Wilskman totesikin haasteeksi sen miten kaikkien väestöryhmien tottumuksiin pystyttäisiin vaikuttamaan.

Arjen halvaannuttajia

Toimintakyky on parantunut kaikissa tutkimukseen osallistuneissa ikäryhmissä. Huomattavaa on, että yli 74-vuotiaden ryhmässä naiset mieltävät toimintakykynsä miehiä heikommaksi. Sanomalehden lukeminen sujuu vaikeuksitta yli 80%:lla tutkituista. Usean henkilön samanaikaista keskustelua pystyi vaikeuksitta kuuntelemaan kolme neljäsosaa tutkimukseen osallistuneista.

Tutkituista vajaa viidesosa ei selvinnyt omatoimisesti pankkiautomaatin käytöstä. Keveät kotityöt ja jopa varpaankynsien leikkaaminen tuotti vaikeuksia useille tutkimukseen osallistuneista.  Wilskmanin mukaan toimintakyvyn todettiin olevan keskimääräistä parempi enemmän koulutettujen piirissä.

Turvattomuuden tunne on vähentynyt. Uhkana koettiin eläketulojen niukkuus, muistin heikkeneminen sekä toisten auttamisen armoille tai laitoshoitoon joutuminen.

Tupakointi on tutkimuksen mukaan vähentynyt. Yleisintä se on naimattomien ja eronneiden miesten ryhmässä.  Alkoholin käyttö on lisääntynyt merkittäväsi alle 70–vuotiaiden miesten ryhmässä. Vähintään kerran viikossa alkoholia käyttävien osuus on selvästi kasvussa. Lääkkeiden ja alkoholin yhteisvaikutusta ei ole tutkittu riittävästi. Kahvilan vieraana ollut tohtori Eero Akaan-Penttilä kehottikin jokaista avoimesti kysymään omalta hoitavalta lääkäriltään lääkkeiden ja alkoholin yhteisvaikutuksesta.

- Vähemmän kerralla, laimeampia juomia ja lisää raittiita päiviä viikkoon, kehotti Kaarina Wilskman. - Kannattaa myös välttää paikkoja, joissa juodaan runsaasti. Jos tuntuu, että tilanteessa on vaaranmerkit, kannattaa myös pitää kirjaa omasta alkoholinkäytöstään eikä ainakaan ostaa juomia kotiin, muistutti Wilskman.

Sielun ja ruumiin ravintoa

Liikkumisen ja liikunnan harrastamisen vähentyminen yllättää. Kuitenkin kuntonsa hyväksi tai melko hyväksi kokeneiden määrä on tutkimuksen mukaan kasvanut. Tasapainoa ylläpitävä liikunta on tärkeintä ennaltaehkäisyä iän myötä lisääntyviin kaatumistapaturmiin. Vesiliikunta on myös erittäin suositeltavaa nivelystävällisyytensä ja lihasvoimia kasvattavan ominaisuutensa vuoksi.

Harrastuksista suosituimpia ovat mökkeily, kyläily ja matkailu. Miehet metsästävät ja kalastavat. Naiset suuntaavat enemmän kulttuurimaailmaan teatterin, konserttien ja elokuvien pariin.

Tutkimuksen tulosten perusteella kehittämispäällikkö Wilksman totesi meidän espoolaisten olevan onnekkaita. Asiat ovat keskimäärin hyvin ja väestö valveutunutta. Tohtori Akaan-Penttilä mainitsi lopuksi ajatuksia herättävän kysymyksen siitä, miksi koskaan ei tutkita ilkeiden ja kateellisten kanssaihmisten vaikutusta sairauksiin ja pahoinvointiin – seikka, jossa varmasti riittäisi mielenkiintoisia ja merkittäviä havaintoja.

Linkki tutkimukseen http://www.thl.fi/fi_FI/web/fi/tutkimus/hankkeet/evtk

Palveluvaaka on THL:n portaali, jossa voi arvioida ja vertailla sosiaali- ja terveysalan palveluja paikkakunnittain. Sieltä löytyy myös paljon erilaisia kuntakohtaisia tilastoja. Linkki sivustolle 

http://www.palveluvaaka.fi/web/guest/

kahvila5_20042013.jpg

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: terveys, toimintakyky, hyvinovinti, eläkeläinen, tutkimus, Kaarina Wilksman, THL

Protokollaa oodilaisille

Keskiviikko 26.9.2012 klo 16:43 - Anna-Leena Solhagen

Pitkän ja loisteliaan uran Suomen suurlähettiläänä tehnyt Eva-Christina Mäkeläinen avasi oodilaisille protokollan salaisuuksia. -181981559842c6affa.pngMäkeläisen ura UM:n eri tehtävissä kotimaassa kulki Suomen edustajana ulkomailla Ranskan, Jugoslavian, Kreikan, Tanskan ja Itävallan kautta takaisin Suomeen protokolla-osaston päälliköksi. Hänen tietämyksensä ja kokemuksensa lukuisten suurmiesten ja –naisten vierailujen järjestämisestä oli jännittävää kuultavaa.

Juuret Bysantissa

Protokolla-sana polveutuu Bysantin aikakaudelta. Protokolla oli arkistoinnin helpottamiseksi papyrys-rullaan kiinnitetty lehtinen, josta selvisi kyseisen dokumentin sisältö ja vastuuhenkilö. Tästä koostetekstistä  periytyy sanan merkitys pöytäkirjana.                       Kuva: Matti Kuula                

Protokolla tarkoittaa myös valtiollisissa yhteyksissä ja diplomatiassa noudatettavia sääntöjä ja muotoja, laajemmalti eräänlaista tapakultuurin ja käyttäytymisen perussäännöstöä. Useista yrityksistä huolimatta termille ei ole vakiintunut suomenkielistä vastinetta, vaan protokolla on pysynyt protokollana.

Mihin protokollaa tarvitaan?

Tapakulttuuri pohjautuu perinteisiin ja samalla yhteiskunnan muutoksien myötä muotoutuneisiin tapoihin.  Seremoniaalisuus on  yksinkertaistunut viime vuosina. Viralliset vierailut, kuten vaikkapa valtiovierailut ovat lyhentyneet. Järjestelyjen tuee kuitenkin sujua moitteetta vieraanvaraisessa hengessä.

- Sana protokolla kuulostaa jäykältä, mutta se ei ole mikään itsetarkoitus. Protokolla on tarkoitettu helpottamaan kanssakäymistä, erilaisten tilaisuuksien, vierailujen ja konferenssien sujumista suunnitelmien mukaan, kommelluksitta, turvallisesti ja aikataulussa - niin, että sekä vieraat että isännät ja emännät tuntevat olonsa mukavaksi ja viihtyisäksi, kuvaili Mäkeläinen.

Protokolla auttaa huomioimaan vieraan maan kulttuuria ja identiteettiä, samalla kun itse tiedostamme oman kulttuurimme ja kotimaamme. Mäkeläinen muistutti, että myös maailman äärissä edustamme paitsi itseämme, omaa maatamme.

- Aitous ja konstailemattomuus tekevät aina vaikutuksen. Aitous on pettämätön kieli.  Vastavuoroisesti teeskentely paljastuu vääjäämättä. Kukaan ei voi valita vanhempiaan tai isänmaataan, mutta tietoja ja tapoja voimme jokainen hankkia, sanoi aikoinaan jo Erasmus Rotterdamilainen.

Monessa mukana

Mäkeläinen tietää mistä puhuu. Valtiovierailut Suomeen ja Suomesta, virkaanastujaiset, valtiolliset juhlatilaisuudet, kunniamerkit, viralliset onnittelut ja surunvalittelut, diplomaattikuntaa koskevat tehtävät ja monet muut asiat ja tilanteet ovat tulleet hänelle tutuiksi.  Useiden ammattilaisten hyvä yhteistyö ja yksityiskohtaiset suunnitelmat ovat edellytyksiä onnistuneelle tapahtumalle.

Mielenkiintoisten tarinoiden lisäksi suurlähettiläs Mäkeläinen esitteli ainutlaatuisia valokuvia omista kokoelmistaan.  Hauskat tarinat kirvoittivat useita kahvilan kuulijoita kertomaan omia muistojaan historiallista tapahtumista – ajalta jolloin Suomi oli vielä syrjäinen ja tuntematon maa kaukana kaikesta.

oodilaiset.jpg

Oodi-kahvilassa pyritään toimimaan hyvien tapojen mukaisesti. Kattaus on osa kahvilan luonnetta ja siitä on iloa pöydän molemmin puolin.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: protokolla, etiketti, tavat, seremonia, Mäkeläinen