Suurlähettiläänä suurvallassa, diplomaatin elämää Yhdysvalloissa

Tiistai 31.3.2015 klo 8:13 - Anna-Leena Solhagen

Etel ja Jukka Valtasaari ovat olleet Suomen suurlähettiläspariskuntana Yhdysvalloissa vuosina 1988-1996 ja 2001-2005. Valtasaaret vierailivat Oodi-kahvilassa kertomassa elämästään ja kokemuksistaan suurvaltamaailmassa.

Valtasaarien ensimmäinen toimikausi Yhdysvalloissa osui maailmanhistorialliseen käännekohtaan Berliinin muurin murtuessa ja Euroopan muotoutuessa yhtenäiseksi suurelta osin Washingtonin myötävaikutuksella. Valtasaaret olivat tuolloin kylmän sodan jälkeisen ainoan suurvallan pääkaupungissa Yhdysvalloissa. Siellä ulkopolitiikka on osa sisäpolitiikkaa, vaikka Europasta käsin sitä ei aina ymmärretä. Heidän toiseen toimikauteensa sisältyi päivämäärä 11.9.2001. Tuolloin Yhdysvalloissa tapahtuneet massiiviset terrori-iskut vaikuttivat maailman tasapainoon hyvin dramaattisesti.

Valtasaaret ovat koonneet elämäänsä ja kokemuksiaan kirjoihin, joita on tähän mennessä ilmestynyt kolme: ”Myrskyn vuodet” (2009), “Suurlähettiläänä suurvallassa”(2013)  ja ”Suomen turvallisuus” (2015).

Todellisen suurvallan ytimessä

Jukka Valtasaari korostaa suurvallan ja valtasaaret4.jpgsuuren vallan eroa. ”Yhdysvallat on todellinen suurvalta kaikilla kriteereillä mitattuna. Tässä kisassa eivät pärjää muut ns. suuret valtiot kuten Kiina, Venäjä tai edes Eurooppa kokonaisuutena”, painottaa Jukka Valtasaari. ” Suomi on pieni maa suuren maan vieressä.”

”Politiikka on vaikuttamista. Yhdysvaltain hallinnollinen pääkaupunki Washington on täynnä näitä vaikuttajia, lobbareita. Lobbareita on 60 000 ja jos kaikki asiaansa ajavat ynnätään yhteen, lukumäärä saattaa olla jopa 200 000. Todennäköisyys olla vaikuttamisen kohteena on jatkuvaa ja vaikuttamiskohteita on siten rajattomasti”, toteaa Valtasaari. Yhdysvalloissa perhe ja sen arvot ovat keskeisiä. ”Myös me edustimme perheenä”, jatkaa Etel Valtasaari. ”Tärkein tehtäväni oli kontaktoitua, solmia suhteita ja löytää piirejä, joissa saimme tilaisuudet  kiillottaa Suomi-kuvaa.”

Yhdysvallat on suuri maa myös pinta-alaltaan ja se kattaa Pohjois-Amerikan mantereen Atlantilta Tyynelle valtamerelle. Tähän väliin mahtuu monenlaisia, kulttuuriset erot ovat suuria.. ”On hyvin tärkeää muistaa kenelle puhuu ja puhua sen mukaisesti”, korostaa Etel Valtasaari. ”Oikealla alueella asuminen, tarkoitusperiin sopivien ihmisten kanssa seurustelu ja erilaisiin hyväntekeväisyyskohteisiin panostaminen on maan tapa saada näkyvyyttä sellaisille kohteille, jotka ovat lähettäjämaan eli meidän tapauksessamme Suomen intresseissä”, kuvailee Etel Valtasaari.

Jukka Valtasaari kuvasi puheenvuorossaan yhteisen läntisen arvomaailman syntyä, Euroopan kehittymistä ja Pohjois-Atlantin liiton eli Naton tehtävää sen turvallisuuden takaamisessa. ”Kylmän sodan päätyttyä laitettiin uusiksi yksissä tuumin sekä Eurooppa, itäinen naapurimme että kaikki kylmän sodan instituutiot. Sitten tuli vuosi 2001 ja syyskuun yhdeksäs päivä. Tämä oli Yhdysvalloille suuri järkytys – heidän kimppuunsa käytiin omalla maaperällä”, kuvailee Jukka Valtasaari.

Nykyinen Suomen Nato-optio ei Valtasaaren mukaan tarkoita yhtään mitään, varsinkin kun ympäröivä maailmamme on sitä hokiessa muuttunut perusteellisesti. ”Politiikkaa ei voi rakentaa toiveiden pohjalta vaan tosiasioiden pohjalta sanoivat jo Paasikivi ja Kekkonen. Jos sanotaan, että meitä ei uhkaa kukaan, se on totta. Mutta se ei tarkoita, että pärjäisimme erakkona. Ympäristömme muutoksessa olemme joka tapauksessa mukana. Suomen kannalta huonoon suuntaan on menossa sekä Itämeri että Arktinen alue, jotka molemmat ovat juuri nyt  perusteellisessa muutoksessa”, painottaa Jukka Valtasaari.

valtasaaret1.jpg

valtasaaret2.jpg

valtasaaret3.jpg

Kuvat: Raila Rautiainen

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Jukka Valtasaari, Etel Valtasaari, Yhdysvallat, diplomatia, suulähettiläs, lobbaus

Vaaleista vaaleihin - myös Yhdysvallat on valinnut presidentin

Perjantai 16.11.2012 klo 13:50 - Anna-Leena Solhagen

Viime aikoina vaaleja on pidetty muuallakin kuin meillä Suomessa. Myös Amerikan yhdysvallat on valinnut presidentin seuraavaksi nelivuotiskaudeksi. Kovan kirityksen ja amerikkalaiseen tapaan kiivaan kamppailun tuloksena istuva presidentti Barack Obama valtuutettiin jatkamaan tehtävässään.

Mikä sitten Yhdysvallat tänä päivän on? Asiasta oodilaisille kävi luennoimassa  Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Mika Aaltola. - Yhdysvallat on sekä nyt että tulevaisuudessa maa, jolla on eniten valtaa, kiteytti Aaltola maan asemaa muuttuvassa maailmassa.

aaltola.jpg



Tyynen valtameren merkitys kasvanut

Kiinan kaltaisen niin pinta-alaltaan kuin asukasmäärältään merkittävän maan nouseminen teollisuuden suurmaiden joukkoon ei kuitenkaan Yhdysvaltain mahtiasemaa horjuta. Transatlanttinen, Eurooppa-painotteinen maailma on joutunut antamaan tilaa Tyynen valtameren alueelle.Yhdysvaltain sotilaallinen ylivalta on suuri. Liittovaltion asevarustelu on määrältään suurempi kuin 44 seuraavaksi eniten varustautuneen maan asevarustelun yhteismäärä.

Yhdysvaltain ylivertaisuus korostuu niin turvallisuuden, tuotannon kuin rahoituksen sektoreilla. Maa on edustettuna kaikissa merkittävissä järjestöissä ja instansseissa - paikoissa, joissa tärkeät päätökset tehdään. Ilmastonmuutos, informaatioteknologian murros sekä kansainvälinen talous toimivat muutos-paineiden mittareina. Yhdysvallat rahoittaa merkittävästi muun maailman toimintoja. Sanotaan, että talous ei toimi ilman amerikkalaista kulutusta. Dollarin valta maailman ykkösvaluuttana on edelleen horjumaton.

- Yhdysvallat johtaa määrällä ja laadulla tietotaidon ja innovoinnin maailmaa. Sama pätee teleliikenteeseen ja merenkulkuun. Vain ilmaliikenteen keskiö sijaitsee Euroopassa, huomauttaa Aaltola.

Markkinat ovat vuosien varrella säilyneet hyvin Amerikka- ja Eurooppa-painotteisina. Kehittyvissä maissa on paljon väkeä, mutta ostovoima on kuitenkin edelleen heikkoa.

Maailma muuttuu

Yhdysvallat on muutoksen edessä kuten muukin maailma. Liittovaltio toimi eurooppalaistaustaisten muuttovirtojen sulatusuunina vuosikymmeniä. Nyt tilanne on muuttunut ja maahanmuuttajat ovat valtaosin Latinalaisamerikka- ja Aasia -taustaisia. Se vaikuttaa vääjäämättä kansakunnan suhtautumiseen muuhun maailmaan ja muun maailman suhtautumiseen Yhdysvaltoja kohtaan.

Suomalaiset ovat perinteisesti olleet melko Amerikka-kriittistä kansaa. Aaltola epäilee sen johtuvan pienen maan lukuisista kovista kokemuksista suurten valtojen riepoteltavana. Suomalaiset ovat kuitenkin hyvin edustettuina rapakon takana. Vuoden 2010 väestönlaskennan mukaan suomalaistaustaisia yhdysvaltalaisia on lähes miljoona.-  Nyt jo viidennessä sukupolvessa, kertoo Aaltola. Hän korostaa hyvien suhteiden ja Yhdysvaltojen merkitystä Suomelle toteamalla maailman tärkeimmän pöydän edelleen olevan Washingtonissa.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Yhdysvallat, USA, Amerikka, Obama, Aaltola, vaalit