Vieraanamme professori Tauno Tiusanen

Sunnuntai 1.12.2013 klo 19:10 - Anna-Leena Solhagen

Ekonomisti, professori Tauno Tiusanen, entisen tiusanen.jpgNeuvostoliiton ja Itä-Euroopan maiden erityisasiantuntija kertoi oodilaisille vaiherikkaasta elämästään sekä Suomesta kylmän sodan aikana. Porissa syntyneen ja Tampereella opiskelleen Tiusasen vaiheet kulkivat monen Euroopan maan halki Yhdysvaltoihin ja edelleen rautaesiripun toiselle puolen päätyen takaisin Suomeen tärkeisiin neuvonantajan tehtäviin sosialististen järjestelmien taitajana sekä ennen kaikkea kriittisenä tietäjänä.

Tiusasen kiinnostus kommunistiseen järjestelmään on tuottanut huikean määrän tutkimustietoa ja kirjoituksia. Hänen elämänvaiheisiinsa on liittynyt useita merkittäviä  valtiomiehiä sekä sosialististen maiden ja järjestelmien asiantuntijoita. Professori Tiusanen toteaakin suomalaisten sosialistisen järjestelmän puolustajien olleen tietämättömiä todellisuudesta, jossa kyseisissä maissa elettiin. Vaikka inhimillisistä ja taloudellisista menetyksistä olisi tiedetty, mitään ei kuitenkaan saanut arvostella.

Kotiryssän silmän alla

Suomessa vallitsi tiusanen_kahvila5.jpgns. kotiryssäjärjestelmä, jossa Neuvostoliiton suurlähetystö pestasi henkilöt seuraamaan tiettyjen ihmisten tekemisiä. Myös Tiusasen toimia seurattiin ja hän joutui aika ajoin puhutteluun. Tiusanen ei kuitenkaan niellyt kommunistista propagandaa, vaan toimi kylmän sodan aikana tärkeänä taustaneuvonantajana sekä kirjoitti omaan ajatteluunsa ja tietämykseensä perustuvia julkaisuja. Hän kirjoitti paljon ja suoraan. Tappouhkaustenkin varjossa Tiusanen halusi tuoda tosiasiat julki eikä piitannut kovasta paineesta.

Esimerkkinä hän kertoo amerikkalaisten Neuvostoliitolle antamasta sekä taloudellisesta tuesta että materiaaliavusta, jonka määrä nykyrahassa arvioituna oli peräti kaksituhatta miljardia euroa. Avun määrästä ei kuitenkaan saanut puhua - kyse on siis mittavasta kiittämättömyydestä!

Neuvostovastaisuutta piti varoa. DDR oli aikoinaan maailman sosialistisin valtio, josta ponnistettiin dopingin avulla urheilumaailman huipulle. - Siellä ei koskaan tarvinnut olla yksin, sillä valvova toveri odotti jokaisen kulman takana milloin tulkkina milloin oppaana, muistelee Tiusanen.

Ajat pakottivat muuttumaan

Ekonomistina tiusanen_kahvila8.jpgTiusanen näki kuinka hyvinvointi saadaan kasvuun tuottavuuden nousulla.

– Investointien määrä ei ratkaise vaan niiden laatu. Kommunistit eivät ymmärtäneet, että kvantitatiivi-
sella eli määrällisellä suunnittelulla ei pystytä luomaan laatua. Tässä kahden erilaisen kasvukauden kulminaatiopisteessä se olisi edellyttänyt siirtymistä savupiipputeollisuudesta palveluyhteiskuntaan. Tämä kuitenkin huomattiin vasta 1980-luvulla. Esimerkiksi energiantuhlauksen hillitsemiseen tarvittiin neuvoja ja niin vihollisesta muotoutui kaveri.

Aikojen muuttuessa byrokraatit koettivat päästä muutoksen väliin. Neuvostoliiton murrokseen liittyi myös vallankaappausyritys, joka kuitenkin päättyi epäonnistuneeseen historialliseen farssiin.

Entä tulevaisuus?

Tiusasen mukaan öljyn, kaasun ja muiden raaka-aineiden korkeat hinnat auttavat pitämään perusasiat Venäjällä kunnossa. – Esimerkiksi aseteollisuus pystyy tuottamaan halpaa tavaraa muun muassa Kiinan kasvaville markkinoille, toteaa Tiusanen.

Kysymykseen jatkuuko suomettuminen yhä Tiusanen vastaa epäsuorasti. – Historiankirjojen suhteen on syytä olla tarkkana. Nuoremman polven stalinistit ovat usein opiskelijoiden ohjaajia, jolloin heidän näkemyksensä ja vaikutuksensa heijastuu teksteistä. Skotlannissa yliopisto-opiskelijoita ohjataan lukemaan vastakkaisia näkemyksiä edustavien kirjoittajien tekstejä toisin kuin Suomessa.

Suomea voi myös syyttää rohkeuden puutteesta kääntyä länteen. Epäröinti Baltian maiden itsenäisyyskamppailussa sekä mielipiteiden esittämisen arkuus Nato-keskustelussa osoittaa Tiusasen mielestä, ettei meillä vieläkään olla täysin vapauduttu suomettumisen ajan painolastista.

tiusanen_kahvila2.jpg

tiusanen_kahvila7.jpg

tiusanen_kahvila4.jpg

tiusanen_kahvila1.jpg

Kuvat: Raila Rautiainen & Sauli Solhagen

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Tauno Tiusanen, kylmäsota, suomettuminen, historia

Vaaleista vaaleihin - myös Yhdysvallat on valinnut presidentin

Perjantai 16.11.2012 klo 13:50 - Anna-Leena Solhagen

Viime aikoina vaaleja on pidetty muuallakin kuin meillä Suomessa. Myös Amerikan yhdysvallat on valinnut presidentin seuraavaksi nelivuotiskaudeksi. Kovan kirityksen ja amerikkalaiseen tapaan kiivaan kamppailun tuloksena istuva presidentti Barack Obama valtuutettiin jatkamaan tehtävässään.

Mikä sitten Yhdysvallat tänä päivän on? Asiasta oodilaisille kävi luennoimassa  Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Mika Aaltola. - Yhdysvallat on sekä nyt että tulevaisuudessa maa, jolla on eniten valtaa, kiteytti Aaltola maan asemaa muuttuvassa maailmassa.

aaltola.jpg



Tyynen valtameren merkitys kasvanut

Kiinan kaltaisen niin pinta-alaltaan kuin asukasmäärältään merkittävän maan nouseminen teollisuuden suurmaiden joukkoon ei kuitenkaan Yhdysvaltain mahtiasemaa horjuta. Transatlanttinen, Eurooppa-painotteinen maailma on joutunut antamaan tilaa Tyynen valtameren alueelle.Yhdysvaltain sotilaallinen ylivalta on suuri. Liittovaltion asevarustelu on määrältään suurempi kuin 44 seuraavaksi eniten varustautuneen maan asevarustelun yhteismäärä.

Yhdysvaltain ylivertaisuus korostuu niin turvallisuuden, tuotannon kuin rahoituksen sektoreilla. Maa on edustettuna kaikissa merkittävissä järjestöissä ja instansseissa - paikoissa, joissa tärkeät päätökset tehdään. Ilmastonmuutos, informaatioteknologian murros sekä kansainvälinen talous toimivat muutos-paineiden mittareina. Yhdysvallat rahoittaa merkittävästi muun maailman toimintoja. Sanotaan, että talous ei toimi ilman amerikkalaista kulutusta. Dollarin valta maailman ykkösvaluuttana on edelleen horjumaton.

- Yhdysvallat johtaa määrällä ja laadulla tietotaidon ja innovoinnin maailmaa. Sama pätee teleliikenteeseen ja merenkulkuun. Vain ilmaliikenteen keskiö sijaitsee Euroopassa, huomauttaa Aaltola.

Markkinat ovat vuosien varrella säilyneet hyvin Amerikka- ja Eurooppa-painotteisina. Kehittyvissä maissa on paljon väkeä, mutta ostovoima on kuitenkin edelleen heikkoa.

Maailma muuttuu

Yhdysvallat on muutoksen edessä kuten muukin maailma. Liittovaltio toimi eurooppalaistaustaisten muuttovirtojen sulatusuunina vuosikymmeniä. Nyt tilanne on muuttunut ja maahanmuuttajat ovat valtaosin Latinalaisamerikka- ja Aasia -taustaisia. Se vaikuttaa vääjäämättä kansakunnan suhtautumiseen muuhun maailmaan ja muun maailman suhtautumiseen Yhdysvaltoja kohtaan.

Suomalaiset ovat perinteisesti olleet melko Amerikka-kriittistä kansaa. Aaltola epäilee sen johtuvan pienen maan lukuisista kovista kokemuksista suurten valtojen riepoteltavana. Suomalaiset ovat kuitenkin hyvin edustettuina rapakon takana. Vuoden 2010 väestönlaskennan mukaan suomalaistaustaisia yhdysvaltalaisia on lähes miljoona.-  Nyt jo viidennessä sukupolvessa, kertoo Aaltola. Hän korostaa hyvien suhteiden ja Yhdysvaltojen merkitystä Suomelle toteamalla maailman tärkeimmän pöydän edelleen olevan Washingtonissa.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Yhdysvallat, USA, Amerikka, Obama, Aaltola, vaalit