Ilo ja nauru kirkossa - mitä sinä odotat seurakunnalta?

Tiistai 19.3.2013 klo 8:55 - Anja Kallio & Anna-Leena Solhagen

Oodi-kahvilan vieraana luennoinut pastori Päivi Linnoinen aloitti esityksensä kertomallla kahvila4.jpgTyrvään Pyhän Olavin kirkosta, joka rakennettiin talkoilla. Alussa innokkaita talkoolaisia oli 1200, mutta lopussa määrä oli vain 10-15 henkeä. Tyrvään kirkossa on sana armo kuvattu siten, että lintu ruokkii veden pinnan alla olevaa kalaa. Tämä ihmiselämässä mahdoton yhtälö on Jumalle, kaikkivaltiaalle mahdollinen.

Ajatuksia vauvasta vaariin (PS 139:14) käsitteli niitä ilon asioita,  joissa ihminen on elämänsä aikana kosketuksissa kirkkoon.

Kasteessa lapsi liitetään seurakuntaan. Pastori Linnoinen korosti tapahtumaa, jossa kastejuhla pidetään kirkossa. Tällöin seurakunta on läsnä ja tilaisuudesta tulee koko seurakunnan yhteinen ilojuhla. Nykyään Espoossa kastetaan n. 60% syntyvistä vauvoista, vuonna 2011 yhteensä 250 vauvaa. Helsingissä kastettujen lukumäärä on vain puolet syntyvistä vauvoista.

"Onneni on olla Herran lähellä" (virsi 517). Rippikoulu käydään nykyisin mieluiten rippileirillä. Leirit tarjoavat nuorille paljon yhteisöllistä ja mukavaa tekemistä. Aikuisetkin voisivat ottaa mallia tällaisesta tekemisestä, sillä se voisi tuoda iloa elämään.                                     

"Kirkollinen vihkiminen -  suurin niistä on rakkaus”. Päivi Linnoinen totesi, että nykyisin evankelis-luterilaisessa kirkossa monet menevät naimisiin vasta lapsen syntymän jälkeen. Vain noin puolet pareista vihitään kirkossa. Vuonna 2011 Tapiolassa 99 paria vihittiin kirkossa ja 82 maistraatissa. Tosin maistraatin jälkeen n. 10% haluaa kirkollisen vihkimisen. Ei ehkä tiedetä, että kirkollisessa toimituksessa riittää viisi henkilöä, jotta liitto saa lainvoiman. Muita syitä kirkollisen vihkimisen alhaiseen suosioon voi olla ehto, että molempien pitää olla evankelis-luterilaisia ja rippikoulun käyneitä.

Mitä haluan tehdä muuta kuin istua kirkossa? Linnoinen käsitteli aikuisten viihtymistä kirkossa ja seurakunnan tapahtumissa. Kiintoisaa tekemistä voisi olla vaikkapa junien pienoisratojen tekeminen, leirit, vaellukset ja retket. Tapahtumia onkin syytä suunnata myös miehille.

Entä miten kokea jumalanpalveluksessa iloa? Linnoisen mukaan jumalanpalvelustapahtuma pitää tuoda lähemmäksi ihmistä. Tärkeää olisi toivottaa saapujat henkilökohtaisesti tervetulleiksi. Joissakin seurakunnissa kävijät osallistutetaan johonkin tehtävään.  Se, että jumalanpalvelukseen tulija huomioidaan, on tärkeää.

"Elämä ei pääty kuolemaan." Taitelija Osmo Rauhala maalasi Tyrvään kirkkoon oman ”testamenttinsa”, joka on pelkkä kaksoispiste. Se symboloi kuolemaa, joka onkin kaksoispiste, eikä piste. Kaksoispisteen jälkeen alkaa jotain uutta. Vaikka monet ihmiset eivät kuulu nykyään kirkkoon, kuitenkin 98% suomalaisista siunataan hautaan.

"Ilo ja toivo ovat kristinuskon viimeiset sanat". Pastori korosti pääsiäisen sanomaa. Pääsiäinen on suuri ilojuhla. Silloin Vapahtajamme Jeesus Kristus nousi kuolleista.  

kahvila2.jpg

   

Pastori Päivi Linnoinen valittiin 17.3.2013 Tapiolan seurakunnan kirkkoherraksi.

Oodi onnittelee lämpimästi!

 

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kirkko, usko, ilo, uskonto, Tapiola, Päivi Linnoinen

Musiikki kasvamisen ja kasvattamisen välineenä

Tiistai 30.10.2012 klo 19:07 - Anna-Leena Solhagen

Yksi Espoon identiteettiä voimakkaimmin muokannut ilmiö on ollut Tapiolan kuoro. Aktiivinen, innovatiivinen ja kansainvälisesti arvostettu koulukuoro perustettiin vuonna 1963 Erkki Pohjolan johdolla. Lapsen luovuuteen ja musikaalisuuteen luottava vapaa, kamarimusiikin periaatteisiin tukeutuva opetustapa on vuosien saatossa lunastanut paikkansa. Nykyään Tapiolan kuoro on yksi maailman kiitetyimmistä kuoroista.

Ei ikärajaa

Oodilaisille kuoron vaiheista ja periaatteista luennoinut Kari Ala-Pöllänen toimi kuoron taiteellisena johtajana vuosina 1994-2008.

Siirryttyään tehtävästä eläkkeelle hän kiertää edelleen alapollanen230x237.jpgmaailmalla johtamassa kuoroja ja kuorotapahtumia sekä tuomaroimassa kilpailuja ja opettamassa kuoronjohtajia. Hän totesikin, ettei muusikon työ pääty eläkkeelle siirtymiseen, koska se on harrastus ilman ikärajaa.

Yksi Ala-Pölläsen kansainvälisistä haasteista on ollut Guatemalan Kansallisen Lapsi- ja nuorisokuoron perustaminen ja johtaminen. Siellä yhdeksi sosiaalisten ongelmien ratkaisuksi haluttiin kokeilla lapsikuorotoimintaa, hyvällä menestyksellä. Musiikki toimi yhdistävänä tekijänä hyvin erilaisista lähtökohdista tuleville lapsille. Vastaava ilmiö, vaikkakin hieman eri näkökulmasta lähtevänä, on toteutunut myös Espoossa, jossa perheitä yhdistää yhteinen harrastus. Toimiakseen kuoro tarvitsee kuoroisiä ja –äitejä, perheitä sisäisesti ja toisiinsa yhdistäviä voimia.

Espoon vahvin ja kansainvälisin brändi

Tapiolan kuoro poikkeaa monista muista kuoroista vakiintuneen profiilinsa kautta. Se ei ole sattumaa, vaan määrätietoisen toiminnan tulosta. Profiili koostuu viidestä osasta, joista ensimmäinen on leimallisesti suomalainen äänenkäyttö. Jokainen kieli antaa musiikille omanlaisensa soundin. Suomalaisissa lauluissa se on suomenkieleen perustuva laulutraditio.

Toinen Tapiolan kuorolle ominainen piirre on laulun, soiton ja liikkeen yhdistäminen. Kuoroon pääsyn edellytys on, että kuorolainen soittaa jotain itselleen mieluista instrumenttia, koska soittaminen tukee laulamista. Se myös takaa omavaraisuuden säestyksen suhteen. Paikallaan laulaminen ei ole Tapiolan kuoron juttu, vaan tanssi ja liike kuuluvat musiikkiin. Koreografialla onkin esityksissä suuri merkitys.

Kolmas erityispiirre on yhteistyö säveltäjien kanssa. Se on oivallinen tapa saada haasteellista ja kokonaisuuteen hyvin istuvaa ohjelmistoa. Tämä yhteistyö monien maamme sekä ulkomaisten eturivin säveltäjien kanssa on vuosien varrella tuottanut kymmenittäin kantaesityksiä. Ala-Pölläsen johtajakaudella niitä oli 39.

Kansainvälisyys on neljäs Tapiolan kuorolle leimallinen ominaisuus.Vieraskielisten laulujen toteutuksessa käytetään apuna kappaleiden kieltä äidinkielenään puhuvia henkilöitä. Näin saadaan ääntämys kohdalleen ja aidonoloinen lopputulos. Ulkomaille suuntautuneita kiertueita on tehty koulutyön rajoissa, vuosittain keskimäärin 1-3. Taloudellisesti se on ollut mahdollista, koska arvostettu kuoro on saanut esiintymiskutsuja. Kutsuva festivaali, konserttitalo tai -toimisto on pääsääntöisesti maksanut kulut, mikä on harvinaista kuoromaailmassa.  

Viides leimallinen ominaisuus on laulajien kyky itsenäiseen toimintaan. Kuoro hoitaa itse muun muassa juonnot ja alkuäänet. Itsenäinen joukkue pärjää vaikka ilman johtajaa!

Musiikin merkitys

Pitkäjänteinen ja huolella toteutettu pedagogiikan yhdistäminen musiikkiin on ollut yksi merkittävä avain menestykseen. - Kuorolla on suuri kasvatuksellinen vastuu, sillä musiikki on avain nuoren sieluun ja sydämeen, toteaa Ala-Pöllänen.

Kuva: Kari Ala-Pöllänen
 
Linkki Tapiolan kuoron kotisivulle.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Tapiola, kuoro, musiikki, Ala-Pöllänen

Oodi-kahvila tärkeällä asialla

Keskiviikko 2.11.2011 klo 18:37 - Anna-Leena Solhagen

Viime presidentinvaalien aikaan katukuvaan ilmestyivät Café Niinistöt. Ympäri maata järjestetyistä kahvipisteistä tuli ennennäkemättömän suosittuja kohtaamispaikkoja. Niin suosittuja, että tulijoita riitti vielä vaalien jälkeenkin kaikkialla missä kahvila vain oli auki.

Myös Oodi-kahviloiden juuret juontavat Café Niinistöihin. Oodi-Kokoomus ry:n perustajajäsenet ahersivat Tapiolan Heikintorin kahvilassa. Siellä tarjoiltiin kahvia peräti 18000 kupillista! Päivittäistä asiakaskuntaa olivat niin varttuneemmat kulkijat kuin tulevat kokoomuslaiset lähikouluista.

Kahvilasta tuli mukava tapa tavata ihmisiä ja jutella maailman menosta. Asiakastoiveista nousi tarve jatkaa hyväksi koettua tapaa vielä vaalien jälkeen. Ensivaiheessa kahvihetkiä vietettiin paikallisten kahviloiden sivupöydissä. Pian kuitenkin tarvittiin lisää tilaa ja ratkaisuksi löytyi Tapiolan Palvelukeskus. Tällöin ohjelmaan tulivat myös erilaiset ajankohtaiset aiheet ja asiantuntijoiden alustukset.

Olemme jälleen presidentinvaalien kynnyksellä. Café Niinistöjä avautuu marraskuusta alkaen ympäri maata. Me oodilaiset olemme halunneet säilyttää mahdollisuuden tavata ystäviä kahvin ja miellyttävän yhdessäolon merkeissä tämän kuusivuotiskauden ajan. Voisiko siis sanoa, että Oodi-kahvilat ovat tavallaan säilyttäneet Café Niinistön henkeä tämän odotuksen ajan?

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Café Niinistö, Kokoomus, Tapiola, Oodi-kahvila, presidentinvaalit, kahvila,

Energiapolitiikka hakoteillä - prof. Martti Tiuri

Maanantai 24.10.2011 klo 22:30 - Harri Rautiainen

tiuri-1.jpgOODI-Tapiolan kahvila keräsi suurilukuisen kuulijakunnan 15.10.2011, kun emeritusprofessori, ex-kansanedustaja Martti Tiuri saapui esitelmöimään aiheesta Energiapolitiikka hakoteillä. Esitys oli hyvin jäsennelty, piti yleisön mielenkiinnon yllä koko ajan sekä johti useisiin ajankohtaisiin kysymyksiin sen jälkeen.

Tiuri aloitti  luomalla katsauksen maapallon lämpötilan kehitykseen aina 400.000 vuotta taaksepäin. Etelämantereella suoritettujen jääkairausten perusteella lämpötilan vaihtelu on ollut ±4  °C, ja tänään vallitseva tilanne ei poikkea trendistä (kuva 1).

 

tiuri-esit1.jpg

 

Poliittisilla päätöksillä ja laeilla ei kuitenkaan voida muuttaa energian tosiasioita. Maailman energiajärjestelmä on monitahoinen tekninen järjestelmä, johon on sitoutunut kymmeniätuhansia miljardeja euroja ja jonka lisätarve 2030 mennessä on yli 20 000 miljardia euroa. Voimaloiden käyttöiän (ydin 60, hiili 40, tuuli 25 vuotta) ja rakentamismahdollisuuksien takia suuret muutokset vievät 40 vuotta.

EU:n on luovuttava iskulausetavoitteista, kuten 20-20-20-päätöksestä (vuonna 2020 päästöt ovat alentuneet 20%  ja energiasta on uusiutuvaa 20%). Monet EU:n jäsenmaat, kuten Saksa ja Britannia, ovat todenneet, etteivät pysty niitä toteuttamaan muun muassa uusiutuvan energian osuuden suhteen. Suomi sen sijaan pyrkii toteuttamaan sovitut toimet maksoi mitä maksoi.

Kuitenkin esim. tuulivoiman soveltuvuus Suomen oloihin on täysin kyseenalainen. Investointina se on 3-10 kertainen ydinvoimaan verrattuna ja sen rakentaminen tuhlaa luonnonvaroja 30-kertaisesti (kuva 9).

tiuri-esit9.jpg

Tekniikan näkyvissä oleva kehitys on otettava huomioon huonojen väliaikaisratkaisujen välttämiseksi. Tekniikan ja energia-alan sekä erityisesti ydinvoiman tutkimukseen on investoitava. Maapallolla on vielä mahdollisuus saada ilmastonmuutos hallintaan, mutta se edellyttää uutta politiikkaa, joka nojaa parhaaseen asiantuntemukseen myös energia-asioissa. Kuva 12 esittelee TEKin Insinöörien Energiaohjlema 2010:n nakemyksen siitä, millä energiantuottomuodoilla Suomi pystyy puolittamaan hiilidioksidipäästönsä vuoteen 2050.

tiuri-esit12.jpg

Esitelmäänsä Tiuri sisällytti monta muuta mielenkiintoista näkemysta ja faktaa. Niihin voi tutustua lähemmin hänen kirjastaan Tie kestävään tulevaisuuteen.

OODI kiittää erittäin mielenkiintoisesta ja avartavasta esityksestä ja toivoo saavansa prof. Tiurin vieraakseen vielä jatkossakin.

5 kommenttia . Avainsanat: Martti Tiuri, energia, ilmastonmuutos, Tapiola

Prof. Tiuri 15.10.2011 - valokuvia

Maanantai 24.10.2011 klo 19:17 - Raila Rautiainen

Tapahtuma Lauantai 15.10.2011 - Prof. Tiuri

Tapiolan kahvilatunnelmaa:

tapiola-10-15-9.jpg

tapiola-10-15-1.jpg


tapiola-10-15-7.jpg

tapiola-10-15-2.jpg

tapiola-10-15-4.jpg

tapiola-10-15-5.jpg

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Martti Tiuri, OODI, Tapiola

Prof. Jarmo Virmavirta: "Presidenttipeli, syntyykö sitä?"

Sunnuntai 2.10.2011 klo 11:53 - Anna-Leena Solhagen - kuvat: Raila Rautiainen

Tapahtuma Lauantai 1.10.2011

virmavirtaKuuden vuoden odotus lähenee loppuaan – kohta pääsemme valitsemaan Suomelle presidenttiä! Syksyn kolmas Oodi-kahvila kokosi lähes sadan hengen kuulijakunnan ajankohtaisen vaaliteeman ympärille.

Tilaisuuden alustajana toimi politiikan takuuvarma asiantuntija, professori Jarmo Virmavirta (kuva oikealla). Hän on toiminut mm. Yleisradion uutistoiminnan päällikkönä sekä Turun Sanomien ja Uuden Suomen päätoimittajana.

Virmavirta kävi läpi presidentinvaaleja ja kulloiseenkin aikaan liittyviä ilmiöitä aina vuoden 1956 vaaleista tähän päivään.  Gallupien ja kyselyjen tulokset vaihtelevat, mutta loppujen lopuksi ne ovat vain gallupeja ja kyselyjä.  Vasta vaaliuurnalla
selviää todellinen suosio.

Suora kansanvaali luo vahvan aseman valittavalle henkilölle. Presidentiltä vaaditaan karismaa ja vahvaa politiikan ymmärrystä, jonka avulla valta ansaitaan. Yksi tulevan presidentin tärkeimmistä tehtäväkentistä lienee ulkopolitiikka sekä Suomen että EU:n tasolla. Virmavirta päätti erinomaisen pohdiskelunsa John F. Kennedyn kuuluisaan lausahdukseen jokaisen vastuusta yhteisistä asioista päätettäessä: "Älkää kysykö mitä maa voi tehdä teille – kysykää, mitä te voitte tehdä maallenne."

Tilaisuuden lopuksi oodilaiset tekivät Kristiina Mustakallion kehotuksesta yhteisen päätöksen siitä, että tällä kertaa vaaleja ei hävitä.

Kahvilatunnelmaa

tapiola-10-1-1.jpg

tapiola-10-1-2.jpg

tapiola-10-1-3.jpg

tapiola-10-1-4.jpg

tapiola-10-1-5.jpg

tapiola-10-1-6.jpg

Team
OODIn kahvinkeittäjät

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Jarmo Virmavirta, Presidenttipeli, OODI, Tapiola

Tapahtuma Tapiola 5.2.2011

Keskiviikko 9.2.2011 - Risto ja Raila

Opintokeskus Kansion opintojohtaja, Kansallisen Sivistysliiton pääsihteeri Annika Kokko: “Ikääntyminen - haaste vai voimavara”

annika-kokko.jpg

 

img_5557.jpg

img_5555.jpg

 

img_5556.jpg

 

img_5567.jpg

 

 

 

 

 


1 kommentti . Avainsanat: OODI, Tapiola