Nivelrikko ja ikääntyvien lääkehoito

Maanantai 16.3.2015 klo 8:14 - Anna-Leena Solhagen


(Tarkastamaton teksti)

Ikä ei tule yksin, vaan kremppaa ja vaivaa ilmenee yhdellä jos toisellakin. Nivelrikko eli artroosi on yksi yleisimmistä vaivoista Sitä esiintyy polvessa, lonkassa sekä selkärangan ja käden nivelissä. Nivelrikkoa ei pystytä parantamaan, joten toimiva kivunlievitys sekä sopiva liikunta ovat nivelrikon hoidon perusta.

Ortonin ylilääkäri Jukka Pekka Kouri kokosi kahvilasalin äärimmilleen nivelrikosta ja ikäihmisten lääkehoidosta kiinnostuneita kuulijoita. Yleisen vaivan perimmäistä syytä ei tunneta. Kourin mukaan aiheuttajana lienee ikääntymiseen liittyvä biokemiallinen prosessi, jossa elimistön omat korjausmekanismit eivät enää toimi ja rustokudos häviää pois. Vaivan yleisyyttä kuvaa parhaiten se, että peräti 80% 75-80-vuotiaista kärsii erilaisista nivelvaivoista.

”Oireina ovat useimmiten rasituskipu, leposärky ja jäykkyys. Nivelrikko ilmenee puolestaan liikerajoitteina, kävelyn muuttumisena ontumiseksi sekä liikuttaessa kuuluva rahina ja rutina. Kaikilla tähän ei liity kipua, mutta 30% kärsii kroonisesta kivusta. Nivelrikko oireilee nuoremmilla henkilöillä selkäkipuna, joka iän myötä voi vähentyä”, kuvailee Kouri vaivan ilmenemistä.

Nivelrikon syyt ovat monet

Nivelrikon kulut ovat vuositasolla noin miljardin euron luokkaa. Kourin mukaan kyse onkin kalliista kansataudista, jota kannattaa hoitaa. ”Hoitokeinoina ovat erilaiset tekonivelleikkaukset, kuntoutus ja monipuolinen, ennaltaehkäisevä liikunta. Tilanne on muuttunut aiemmista vuosikymmenistä fyysisesti raskaiden kotitöiden vähennyttyä”, jatkaa Kouri. ”Sotavuosien huono ravinto, heikko D-vitamiinin saanti ja liian nuorina raskaaseen työhön joutuminen ovat olleet syitä vakaviin nivelvaivoihin. Toisaalta nyt tehtävä istumatyö on tuonut oman lisänsä tuki- ja liikuntaelinoireisiin.”

Raskaan ja riskialttiin liikunnan tai liiallisen fyysisen työn lisäksi muina tekijöinä Kouri mainitsee ylipainon, aikaisemmat traumat ja vammat, raajojen heikon lihaskunnon ja iän. ”Myös sukupuoli ja genetiikka voi lisätä nivelrikon riskiä”, toteaa Kouri. ”Entisaikaan ojankaivajat kärsivät selkäkulumista, mutta nyt ammattikunnan lähestulkoon hävittyä ovat kulumat siirtyneet polviin ja käsiin.”

Mikä helpottaisi kipua ja auttaisi arjessa?

”Jo 5-10 kilon painonpudotus auttaa. Sepelvaltimotaudin aiheuttama kuolleisuus on vähentynyt elintapojen, ruokavalion ja kolesterolilääkityksen avulla", kuvailee Kouri yksinkertaisten elämäntapamuutosten merkitystä.

Nivelrikko heikentää toiminta- ja liikuntakykyä. Työkyvyttömyyseläkkeistä 8 prosenttia myönnetään nivelvaivojen perusteella. Paikallaolo on haitallista ja lisää tulehdusreaktion leviämistä.

”Kipu myös lisää masentuneisuutta, huonokuntoisuutta ja jopa kuolleisuutta. Tärkeää olisi aktiivisesti siirtää ajatus pois kivusta esimerkiksi lukemisen, kutomisen tai vaikka tv:n katselun keinoin. Endorfiinin lisääntyessä kivun tuntemukset vähenevät. Nauraminen ja positiivinen elämänasenne auttaa. Tärkeää olisikin auttaa masentunut lähimmäinen pois synkkyydestä!”, opastaa Kouri. ”Myös erilaiset kylmähoidot tuottavat endorfiinia ja edelleen hyvää mieltä.”

Kouri haluaakin nostaa tavalliset liikuntalajit kunniaan. ”Reisilihasvoiman säilyttäminen on tärkeää. Yksinkertaisin keino tähän on nousta istuma-asennosta seisomaan, edestakaisin joko ilman käsiä tai käsien tukemana", kuvailee Kouri.

”Reseptivapaat voiteet ovat käyttökelpoisia ja kuuriluontoisesti, vähintään kahden viikon ajan käytettyinä tehoavat sormiin ja muihin pieniin elimiin. Syvällä olevien kipukohtien hoitamiseen voiteet eivät kuitenkaan tehoa. Voiteiden etuna on niiden täsmävaikutus”, painottaa Kouri. ”Tulehduskipulääkkeiden kanssa tulee tiukasti noudattaa annettuja ohjeita ja kysyä askarruttavia asioita apteekista tai hoitavalta lääkäriltä”, muistuttaa Kouri.

Muina haittavaikutuksia minimoivina helpotuksina Kouri luettelee tens-sähköhoidon, akupunktion, jäädytetyt pellavapyyhkeet sekä erilaiset tukiratkaisut kuten vaikkapa rollaattorin käyttämisen.

Avainsanat: niverikko, lääkkeet, JP Kouri, kansantauti


Kommentoi kirjoitusta


Nimi:*

Kotisivun osoite:

Sähköpostiosoite:

Lähetä tulevat kommentit sähköpostiini