Protokollaa oodilaisille

Keskiviikko 26.9.2012 klo 16:43 - Anna-Leena Solhagen


Pitkän ja loisteliaan uran Suomen suurlähettiläänä tehnyt Eva-Christina Mäkeläinen avasi oodilaisille protokollan salaisuuksia. -181981559842c6affa.pngMäkeläisen ura UM:n eri tehtävissä kotimaassa kulki Suomen edustajana ulkomailla Ranskan, Jugoslavian, Kreikan, Tanskan ja Itävallan kautta takaisin Suomeen protokolla-osaston päälliköksi. Hänen tietämyksensä ja kokemuksensa lukuisten suurmiesten ja –naisten vierailujen järjestämisestä oli jännittävää kuultavaa.

Juuret Bysantissa

Protokolla-sana polveutuu Bysantin aikakaudelta. Protokolla oli arkistoinnin helpottamiseksi papyrys-rullaan kiinnitetty lehtinen, josta selvisi kyseisen dokumentin sisältö ja vastuuhenkilö. Tästä koostetekstistä  periytyy sanan merkitys pöytäkirjana.                       Kuva: Matti Kuula                

Protokolla tarkoittaa myös valtiollisissa yhteyksissä ja diplomatiassa noudatettavia sääntöjä ja muotoja, laajemmalti eräänlaista tapakultuurin ja käyttäytymisen perussäännöstöä. Useista yrityksistä huolimatta termille ei ole vakiintunut suomenkielistä vastinetta, vaan protokolla on pysynyt protokollana.

Mihin protokollaa tarvitaan?

Tapakulttuuri pohjautuu perinteisiin ja samalla yhteiskunnan muutoksien myötä muotoutuneisiin tapoihin.  Seremoniaalisuus on  yksinkertaistunut viime vuosina. Viralliset vierailut, kuten vaikkapa valtiovierailut ovat lyhentyneet. Järjestelyjen tuee kuitenkin sujua moitteetta vieraanvaraisessa hengessä.

- Sana protokolla kuulostaa jäykältä, mutta se ei ole mikään itsetarkoitus. Protokolla on tarkoitettu helpottamaan kanssakäymistä, erilaisten tilaisuuksien, vierailujen ja konferenssien sujumista suunnitelmien mukaan, kommelluksitta, turvallisesti ja aikataulussa - niin, että sekä vieraat että isännät ja emännät tuntevat olonsa mukavaksi ja viihtyisäksi, kuvaili Mäkeläinen.

Protokolla auttaa huomioimaan vieraan maan kulttuuria ja identiteettiä, samalla kun itse tiedostamme oman kulttuurimme ja kotimaamme. Mäkeläinen muistutti, että myös maailman äärissä edustamme paitsi itseämme, omaa maatamme.

- Aitous ja konstailemattomuus tekevät aina vaikutuksen. Aitous on pettämätön kieli.  Vastavuoroisesti teeskentely paljastuu vääjäämättä. Kukaan ei voi valita vanhempiaan tai isänmaataan, mutta tietoja ja tapoja voimme jokainen hankkia, sanoi aikoinaan jo Erasmus Rotterdamilainen.

Monessa mukana

Mäkeläinen tietää mistä puhuu. Valtiovierailut Suomeen ja Suomesta, virkaanastujaiset, valtiolliset juhlatilaisuudet, kunniamerkit, viralliset onnittelut ja surunvalittelut, diplomaattikuntaa koskevat tehtävät ja monet muut asiat ja tilanteet ovat tulleet hänelle tutuiksi.  Useiden ammattilaisten hyvä yhteistyö ja yksityiskohtaiset suunnitelmat ovat edellytyksiä onnistuneelle tapahtumalle.

Mielenkiintoisten tarinoiden lisäksi suurlähettiläs Mäkeläinen esitteli ainutlaatuisia valokuvia omista kokoelmistaan.  Hauskat tarinat kirvoittivat useita kahvilan kuulijoita kertomaan omia muistojaan historiallista tapahtumista – ajalta jolloin Suomi oli vielä syrjäinen ja tuntematon maa kaukana kaikesta.

oodilaiset.jpg

Oodi-kahvilassa pyritään toimimaan hyvien tapojen mukaisesti. Kattaus on osa kahvilan luonnetta ja siitä on iloa pöydän molemmin puolin.

Avainsanat: protokolla, etiketti, tavat, seremonia, Mäkeläinen


Kommentoi kirjoitusta


Nimi:*

Kotisivun osoite:

Sähköpostiosoite:

Lähetä tulevat kommentit sähköpostiini